Anssi Silvennoinen
NST Lappeenrannan tuore puheenjohtaja Ville Kuusela haluaa auttaa Etelä-Karjalan salibandyn uuteen nousuun.
Salibandyliiton tilastojen mukaan lajin lisenssipelaajien määrä ei ole juuri kasvanut Kaakkois-Suomen alueella viiteen vuoteen.
-Pelaajamäärää pitää saada kasvatettua. Se onnistuu, kun seuratoiminnan ja valmennuksen laatua parannetaan, Kuusela, 39, toteaa.
Perinteet velvoittavat. NST on ylivoimaisesti Kaakkois-Suomen menestynein salibandyseura.
Naisten edustusjoukkueelle viime kevään Suomen mestaruus oli jo kymmenes SM-mitali. NST:n juniorit ovat juhlineet SM-mitalisteina parikymmentä kertaa.
NST:llä on tällä hetkellä vähän yli 400 jäsentä. Aloittaessaan puheenjohtajana Kuusela hahmotteli tavoitteekseen, että vuonna 2020 jäseniä on tuhat.
Kuuselan mukaan NST haluaa olla salibandyn kehittämisessä suunnannäyttäjä Lappeenrannan ja koko Kaakon alueella. Ajatus harrastajamäärän kasvusta on viime kuukausina jalostunut.
-Minua ei välttämättä kiinnosta, ovatko kaikki uudet harrastajat juuri NST:n pelaajia. Tärkeintä on, että lisenssipelaajien määrä alueellamme tuplaantuu nykyisestä, eli saisimme jopa tuhat uutta salibandyn harrastajaa. Uskon, että se on koko alueemme salibandyväkeä kiihottava yhteinen tavoite.
Historia on komea, nykytilanne karu. Etelä-Karjalassa ei ole yhtään salibandyn SM-tason juniorijoukkuetta tytöissä tai pojissa.
-Sen pitää olla hälytysmerkki. Olemme jääneet jälkeen lajin kehityksestä muuhun Suomeen verrattuna.
Kuuselan mukaan NST ei ole onnistunut tuomaan toimintaansa nykypäivään.
-Olemme uskoneet, että asiat, joita olemme tehneet aina ennenkin, toimivat edelleen ja niillä pärjäämme.
NST:ssä ei haluta enää vain puhua, vaan tehdä ja näyttää esimerkkiä.
-Meidän pitää antaa signaalia ihmisille, jotka ehkä ovat sanoneet, että ei tästä mitään tule. Haluamme heidän näkevän ja toteavan, että tuleehan siitä.
Ennen Sveitsiin muuttoaan Jarkko Rantala aloitti NST:ssä uuden pelikulttuurin luomisen taitovalmennusryhmillään, mitä työtä seurassa nyt jatketaan.
Valmennuskoulutus on sisällytetty edustusjoukkueen ottelutapahtumiin, valmennuspäällikön tehtävät hajautettu tietyistä ikäryhmistä huolehtiville valmennusvastaaville ja naisten salibandymaajoukkueen päävalmentaja Lasse Kurronen jalkauttaa valtakunnallista tyttösalibandyn kehitystyötä kasvattajaseuraansa.
-Haluamme, että koko seuramme väki voi olla ylpeä toimintamme laadusta.
Idea valmennuskoulutuksen yhdistämisestä otteluihin syntyi, kun Kuusela ja miesten joukkueen päävalmentaja Perttu Kytöhonka pohtivat, miten seuraväkeä saisi sitoutettua toimintaan entistä paremmin.
-Kahden tunnin aivotyö ottelutapahtumassa on ihan täydellinen paikka kouluttautua lajiin. Tällä on myös iso merkitys sille, että valmentajamme alkavat pikku hiljaa ajatella salibandysta samaan suuntaan.
NST:n joukkueisiin ajetaan sisään uutta harjoittelutapaa, jossa pelaaminen on keskiössä. Perinteisistä kiertoharjoitteista ja jonotuksista on siirrytty erilaisiin pienpeleihin.
-Keskitymme siihen, että junioreille tulee mahdollisimman paljon minuutteja pallon kanssa.
NST:n juniorien huippuvuosina seuran riveissä pelasivat Lappeenrannan parhaat pelaajat. NST:n lievän taantuman ja Pontuksen Nousevan Voiman kovan kasvun johdosta kaupungin salibandykentästä on tullut kaksinapainen.
Kuuselan mukaan molempien seurojen väki keskustelee jatkuvasti ja pohtii hyvässä yhteishengessä, kuinka kumpikin voisi parantaa toimintaansa.
Hän itse pelasi juuri PoNoVon 40-vuotiaiden joukkueen kanssa ikämiesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa Tšekissä.
-Tunnemme kaikki toisemme, olemme lapsuudenkavereita. Tässä on sopiva, positiivinen kissanhännänveto. Olemme kaikki samalla asialla.
Kuuselan mielestä salibandyllä on Lappeenrannassa edelleen suuret mahdollisuudet, kun lajiväki lyö viisaat päänsä yhteen.
Tällöin laji voi kehittyä jälleen nopeammin kuin muualla Suomessa.
-Hyviä ilmiöitä meillä on ollut koko ajan, kuten naisten Suomen mestaruus, mutta ei siihen saa tyytyä. Meidän täytyy tehdä lajityötä järjestelmällisesti, määrätietoisesti ja yhdessä.