Ilpo Leskinen
Kotiseutuväki vetoaa Lappeenrannan Kauskilan kalmiston tutkimusten jatkamisen puolesta. Kauskilan Kappelinmäen kalmistoa ei ole tutkittu vuosikausiin.
Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ja Lappeen kotiseutuyhdistys esittävät kaivausten käynnistämistä sekä tähänastisten tutkimustulosten kokoamista yhteen. Työ voitaisiin aloittaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan merkeissä.
Yhdistykset vetoavat asiassa Lappeenrannan kaupunkiin, Etelä-Karjalan liittoon, Etelä-Karjalan museoon, Lappeen seurakuntaan ja Lappeenrannan seurakuntayhtymään.
Kappelinmäen ristiretkiaikainen ja keskiaikainen kalmisto paljastui tietöiden yhteydessä vuonna 1951. Paikkaa tutkittiin vuosina vuosina 1953, 1997 ja 1999-2005. Lisäksi on tehty tutkimuksia alueen paleoetnobotaniikasta ja osteologiasta sekä kalmiston esihistoriallisista helmistä.
Vuoden 1953 arkeologisia kaivauksia johti Unto Salo, vuoden 1997 tutkimusta Minna Kähtävä-Marttinen ja vuosien 1999-2005 kaivauksia Ville Laakso.
Lappeen tunnettu historia ulottuu vuoteen 1415, jolloin vahvistettiin Lappeen ja Savon välinen raja. Yhdistysten tavoitteena on saada tietoa Lappeesta myös tätä edeltävältä ajalta. Ville Laakson arvion mukaan Lappee olisi perustettu jo 1300-luvun alkupuolella.
Kappelinmäen kalmistosta löytyy hautauksia harvinaisen pitkältä ajanjaksolta, 1100-luvulta 1600-luvulle asti.
Perimätieto on kertonut Lappeen ensimmäisen kirkon sijainneen Kappelinmäellä. Asialle saatiin vahvistus 2000-luvun alussa, jolloin kirkon pohja onnistuttiin paikantamaan ja pohjaa tutkittiin. Kalmistosta on paljastettu vasta osa. Siellä saattaa olla jopa nelinumeroinen määrä hautoja.