Iso ääni, laho soitin

Musiikki. Joutsenon kirkon urut soivat keikkaurkurin mielestä komeasti. Huonokuntoinen soitin olisi urkuremontoijan unelma.

Petteri Värtö

Urkukengät jalkaan, käsi vetimelle ja tuosta lähtee. Musiikin lehtori Antti Taipale istuu Joutsenon kirkon urkuparvella, ja J.S. Bachin säveltämä Preludi F-duurissa hyökkää parvelta kirkkosaliin.

— Hyvältähän se kuulostaa, keikkaurkuri kommentoi.

Taipale sijaistaa tavallisesti Luumäen seurakunnan kanttoria. Joutsenon kirkossa hän musisoi, koska Etelä-Saimaata kiinnostaa, millainen ääni lähtee ja millaista on soittaa käytöstä poistettavilla uruilla. Niitä ei ollut kukaan huolimassa edes ilmaiseksi.

— Ääni on iso. Näistä saa tuutata kunnolla, Taipale sanoo 26-äänikertaisesta soittopelistä.

Samoin urkuja kuvaili kirkossa vieraillut puolalaiskanttori, joka Joutsenon seurakunnan kanttorin Toni Pussisen mukaan kummasteli uusien urkujen tarvetta.

Joutsenon kirkon urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1965. Perheyritys oli ensimmäinen suomalainen urkujen valmistaja ja markkinoiden hallitsija, joka rakensi yli tuhannet urut vuosina 1844—1983. 1960-luku oli ongelmallista aikaa.

— Joutsenon kirkon urkujen suurin ongelma on 60-luvun hittituote: pölkkyliste, Pussinen kertoo.

Hapertuvien ja huonojen teknisten ratkaisujen myötä urkuri ei voi Pussisen mukaan olla varma, että pillistö soi vireisesti, kun vetää äänikertavalitsimesta.

— Urkurakentaminen oli sotien jälkeen pula-ajan tehtailua halvoista materiaaleista.

Joutsenon urkujen lyhyt elinkaari johtuu myös ahtaasta rakentamisesta. Samanlaisia, mutta väljemmin rakennettuja urkuja on huollettu kuntoon ilman tyyristä remonttia.

— Vanhat osat kuluvat, kunnes urkujen toimintakyky katoaa. Viat vain kasaantuvat iän myötä, Pussinen sanoo.

Hän on soittanut uruilla vuodesta 2012 lähtien ja ehtinyt todistaa monia kiusallisia tilanteita kirkon parvella, kun urut eivät soi kuten pitäisi.

Urkujen purkaminen, kasaaminen ja takaisin soittokuntoon saaminen eivät ole halpaa lystiä. Asiantuntijoiden mukaan Joutsenon uruista saisi tasokkaan ja toimintavarman soittimen 200 000 eurolla. Urkuremontoijan unelma lähtee Joutsenosta paloina.

— Yksittäiset osat kelpaavat esimerkiksi kotiurkujen rakentajille, ja pillirivit ovat käyttökelpoisia.

Pussinen sanoo, että urkujen purkaminen olisi talkoilla käytännössä ilmaista. Palasten käytöstä ja sijoituspaikoista seurakunta päättää alkuvuoden aikana.

Väliaika flyygelillä

Joutsenon kirkon nykyiset urut soivat viimeistä kertaa 5. helmikuuta 2017.

Vanhat urut on tarkoitus purkaa 6.—28. helmikuuta välisenä aikana.

Uusia, 29-äänikertaisia urkuja rakennetaan jo kirkkoon. Niiden pystyttäminen alkaa maaliskuun alussa.

Uudet urut valmistaa espoolainen Urkurakentamo Veikko Virtanen. Investoinnin hinta on 600 000 euroa.

Seurakunta ottaa urut käyttöön ensimmäisenä adventtina 2017. Uruttomana aikana kirkkomusiikkia soitetaan flyygelillä.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö