Teksti Terhi Kinnunen, kuvat Marleena Liikkanen
Lattialla on lasinsiruja ja ruskeaksi maalattu kaapinovi. Pöydällä on kyljellään pikaruokalan pahvimuki. Rikotut ikkuna-aukot on peitetty levyillä, niiden yläreunasta tulee vähän valoa.
Käytävällä makaa sairaalasänky ylösalaisin. Ovien vihreä maali irtoaa isoina paloina. Myös yhden huoneen seinään spraylla maalatusta teoksesta on hilseillyt sinisiä ja punaisia hiutaleita lattialle.
Mäntylän sairaala-alueella Lappeenrannassa sijaitseva lautaverhottu rakennus on valmistunut vuonna 1914, ja se on tehty Lappeen vaivaistalon ”Wanhan mieshoitolan” lisärakennukseksi.
Mäntylän sairaala-alueen rakennusten vandalisointi ja alueen pusikoituminen harmittavat Marko Hyppästä.
Hän osti alueelta navetan ja kolme muuta talousrakennusta vuosi sitten. Nyt Hyppänen remontoi navettaan tiloja hautakivikaivertamolleen.
— Näissä rakennuksissa viehätti se, että ne ovat kuosissaan, vaikka naapurissa räjäytellään ja junat jyristävät ohi.
Hyppänen pitää naapurirakennuksiakin silmällä ja soittaa tarvittaessa poliisin tai palokunnan paikalle. Hän on keskustellut ikkunoita rikkoneiden teinien ja heidän vanhempiensa kanssa.
Hyppänen toivoo, että alueen yleisilme siistittäisiin. Nyt sinne tuleva näkee rikottuja ikkunoita, roikkuvia sälekaihtimia ja lasinsiruja.
— Kun nurkat saadaan siisteiksi, se rajoittaa epämääräistä toimintaa.
Vanhojen rakennusten lisäksi Hyppästä viehättää alueen käsityöläishistoria.
Juomasillan torpan vuokrasi vuonna 1852 Matti Rynö. Pieni maanviljelystila ei tarjonnut tulevaisuutta perheen pojille. Vanhimmasta pojasta Matti Rynöstä, joka muutti sukunimensä Rynéniksi, tuli värjäri.
1870-luvulla Rynén lähti oppiin Pietariin. Siellä värjärit myös puhdistivat vaativia kankaita ja mattoja. Anitshikovin keisarillisesta palatsista tuotiin matto puhdistettavaksi värjäämöön, jossa Rynén oli töissä. Matto jäi miehen mieleen.
Rynénistä tuli värjärimestari 1879, ja vuonna 1885 hän perusti värjäämön Juomasillan tilalle.
Värjäykseen tarvittavaa puhdasta vettä saatiin läheisestä lähteestä ja virtaavasta purosta.
Rynén ei unohtanut näkemäänsä keisarillisen palatsin mattoa. Kesällä 1886 hän matkusti muun muassa Moskovan, Harkovan ja Odessan kautta Konstantinopoliin (nykyiseen Istanbuliin) ja edelleen Anatolian Ghiordesiin Turkissa.
Konstantinopolissa hän tutustui paikallisten värjärien työhön ja osti ammattikirjallisuutta. Ghiordesissa Rynén opetteli itämaisten mattojen kutomisen. Lappeenrantaan palattuaan hän alkoi solmia käsin ensimmäistä mattoaan.
Vuonna 1889 Rynén muutti Juomasillasta Palloon.
1891 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Lappeenrannassa 1891. He tutustuivat Lönnrotin kansakoulukartanossa muun muassa Rynénin tekemiin mattoihin.
Rynénin muutettua pois Juomasillan torpasta, siihen perustettiin Lappeenrannan ensimmäinen kunnalliskoti vuonna 1891. Kun tilaa tarvittiin lisää, rakennettiin jugend-tyylinen lisärakennus 1910-luvulla.
1930-luvun lopulla valmistui rapattu, keltainen sairaalarakennus ja 1960-luvulla uusin sairaalarakennus.
Viime kesänä Lappeenrannan kaupunki siisti Juomasillan torpan pihapiiriä. Nyt siistitään Vaalimaantien ja sairaala-alueen välistä pusikoitunutta metsikköä. Juomasillan torpan lisäksi kaupunki omistaa puisen sairaalarakennuksen.
Kaupungilla ei ole mitään käyttöä näille rakennuksille, sanoo Tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen.
— Ne eivät vielä ole myynnissä.
Tolvanen sanoo, että ilkivallan jäljet pistävät alueella silmiin.
Finnsementti omistaa vuonna 1937 ja 1964 valmistuneet sairaalarakennukset ja niiden alla olevan maan. Yhtiön sementtitehdas sijaitsee Mäntylän sairaala-alueen lähellä, junaradan toisella puolella.
— Alue on hankittu teollisuuden suoja-alueeksi, Finnsementin tehtaanjohtaja Jussi Puustinen kertoo.
Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä käyttöä rakennuksille, ja ne todennäköisesti puretaan tulevaisuudessa.
Puustisen mukaan ilkivallan takia yhtiö on joutunut esimerkiksi hitsaamaan ovien saranoita kiinni, peittämään levyillä rikottuja ikkunoita ja poistamaan rapputornin askelmia.
Tiettävästi alueelle soitettiin viime kesänä ensiapuyksikkö. Yhtiössä ollaan huolissaan siitä, mitä onnettomuuksia saattaa sattua.
— Me puntaroimme riskiä. Viime kesäinen ensiapuyksikön käynti herätti keskustelua siitä, onko tarvetta ryhtyä valmistautumaan siihen, että rakennukset on syytä purkaa.
Hautakivikaivertaja Hyppänen aikoo kunnostaa omistamiaan rakennuksia pikkuhiljaa. Entiseen saunarakennukseen hän suunnittelee yrityksensä edustustilaa. Kahteen varastorakennukseen hän aikoo hankkia vuokralaiset.
— Näen rähjäisyyden taakse.
Hyppänen toivoo, että kaupungin omistamalle Juomasillan torpalle löytyisi käyttöä sen nykyisellä paikalla.
— Käyttö voisi liittyä käsityöläisyyteen, musiikkiin tai kulttuuriin.
Jutussa on käytetty lähteinä myös Paula Kohon kirjaa Elämä solmussa sekä Kaija Kiiveri-Hakkaraisen kirjaa Rakennettu Lappeenranta.