Tunteenpurkauksia teatterikatsomossa

Lappeenranta. Leena Lipiäinen-Medjeral on vakiokasvo Lappeenrannan teatteriyleisössä. Teatteri nimesi hänet ensimmäiseksi Vuoden katsojaksi.

Sari Pullinen

Näytelmä Kuin ensimmäistä päivää sai lappeenrantalaisen Leena Lipiäinen-Medjeralin sekä itkemään että nauramaan.

Tuon näytelmän lisäksi hän näki päättyneenä vuonna kaikki Lappeenrannan kaupunginteatterin omat tuotannot ja osallistui myös teatteriklubeihin.

Aktiivinen katsomon kuluttaja sai teatterilta vuodenvaihteessa kunnianimityksen. Lipiäinen-Medjeralista tuli Lappeenrannan kaupunginteatterin kaikkien aikojen ensimmäinen Vuoden katsoja.

 

Lipiäinen-Medjeral on sanonut Etelä-Saimaan mielipidepalstalla sanansa syksyn aikana kuumenneeseen teatterikeskusteluun.

— Jo Jari Juutisen ollessa teatterinjohtajana keskustelu oli kauheaa. Itse tykkäsin monista hänen kautensa näytelmistä, erityisesti Minä olen Adolf Eichmannista, Lipiäinen-Medjeral muistelee.

Tämänhetkisenkin teatterikeskustelun hän kääntäisi toisenlaisille urille.

— Lappeenrantalaisten tapa reagoida kaikkeen uuteen näyttää olevan vastustus. Uusiin asioihin voi suhtautua myös myönteisesti. Maailma muuttuu kuitenkin. Uudet näytelmät voi vähintään käydä katsomassa ennen kuin niistä sanoo mitään.

Teatterikatsomoita kansoittavat enimmäkseen vanhemmanpuoleiset naiset.

— Mitään eliittiä teatteriyleisö ei ole. Itsekin olen pienipalkkainen nainen. Teatterikatsojalla voi olla vaikka kumisaappaat jalassa, ei siellä tarvitse hienostella.

Lipiäinen-Medjeral toivoo, että nuoretkin löytäisivät teatterin. Nyt siihen on hänestä hyvät mahdollisuudet, kun teatteri sijaitsee kauppakeskuksessa.

— Ja ehkä lukioteatterin Nahkatakkinen tyttö toukokuussa innostaa nuoriakin.

 

Hänen oma teatteri-innostuksensa juontaa juurensa lapsuuteen. Äiti oli äidinkielenopettaja, ja isä luki paljon — myös ääneen lapsilleen.

Lapsuuden teatterikokemuksista on jäänyt mieleen Kansallisteatterin Peter Pan ja se, kuinka päähenkilö liukui katon rajassa yleisön takaa kohti näyttämöä.

— Opiskellessani 2000-luvun puolivälissä Lahdessa restonomiksi kuljin aina Teatteri Vanhan Jukon ohi. Ajattelin, että sinne pitää mennä, mutta aina oli kiire. Sitten Jari Juutinen tulikin Lappeenrantaan, ja olin innoissani.

 

Alkaneen vuoden ohjelmistoa Lappeenrannan teatterissa Lipiäinen-Medjeral kuvailee Suomen satavuotisjuhlintaan sopivaksi ja perinteiseksi. Vuoden katsojana hän saa liput jokaiseen talon omaan tuotantoon vuonna 2017.

Lippu on varattuna jo myös Mikkelin kaupunginteatterin vierailuesitykseen Mielensäpahoittaja.

— Kannattaa myös muistaa, että Lappeenrannassa on erittäin hyvä kaupunginorkesteri. Kaikki kulttuurimahdollisuudet vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, hän muistuttaa.

Leena Lipiäinen-Medjeral

Ensimmäinen kaupunginteatterin valitsema Vuoden katsoja.

Työssä Hotelli Lappeessa.

Perheessä kolme aikuista poikaa sekä aviomies ja hänen kaksi aikuista lastaan.

Harrastaa uintia, askartelua kierrätystarpeista, Berliiniä, dekkareita.

 

Kirjoittaja:
Sari Pullinen