Matti Saarela
Etelä-Karjalassa asuu ja vaikuttaa monta Eino Leinon perillistä. Kyltyyri, kyltyyri, kyltyyri. Huuto maakunnassa on suuri, vaan mitä on se kyltyyri?
Tässä asiassa vannoutuneimmankin teatterin vihaajan kannattaisi kuunnella herkällä korvalla Savitaipaleen uutta kunnanjohtajaa. Aluetieteen tohtorilla Kimmo Kainulaisella on monta vastausta ainakin kysymykseen, mihin sitä kulttuuria oikein tarvitaan?
— Minä näen kulttuurin merkityksen hyvin laaja-alaisesti. Kulttuuripalvelut ovat oleellinen osa alueen laatukokonaisuutta. Kulttuuritarjonnan merkitys korostuu nykyisin yhä enemmän, kun ihmiset ja yrityksen valitsevat asuin- ja sijoittautumispaikkakuntaansa, Kainulainen sanoo.
Kainulainen ilmaisee itseään täsmällisesti, mutta tavalla, josta ei heti ota oikein tolkkua. Mutta näin tiedeihmisillä on tapana ilmaista itseään. Se on heille kuin toinen luonto, ja Kainulainen on tehnyt suuren osan työurastaan nimenomaan tutkijana ja opettajana.
Kainulainen väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa joulukuussa 2005 kulttuuripääoman ja festivaalien taloudellisesta merkityksestä. Hän tutki näitä vaikutuksia kymmenellä paikkakunnalla. Tutkittujen festivaalien joukossa oli mukana muun muassa Tampereen teatterikesä.
Kulttuuripääoman vaikutuksesta voisi tässä todistaa vaikka tarina siitä, miten Suomen Manchesterista, Näsijärven ja Pyhäjärven väliin ahdetusta hikipajasta tehtiin reilussa 40 vuodessa kulttuurikaupunki, joka on nimetty useana vuonna Suomen halutuimmaksi asuinpaikkakunnaksi.
— Kulttuuritapahtumien ympärille muodostuu uusia toimintatapoja, hankkeita ja yrityksiä. Kulttuuri luo osaamispooleja.
Savitaipaleen luottamusmiehille Kainulaista on myyty myös yrittäjänä. Hänellä on oma konsulttiyritys.
— Se laitetaan kuitenkin nyt naftaliiniin, Kainulainen vakuuttaa.
Kunnissa hääräävät konsultit eivät ole mitään paholaisen asianajajia.
Kainulaisen mukaan konsultointi on järkevää työnjakoa, jossa ihmisten osaamista voidaan hyödyntää optimaalisesti.
Kainulainen on aluetieteen huippukoulutettu asiantuntija. On helppo veikata, että Etelä-Karjalan kuntien välinen yhteistyö on hänen agendallaan tärkein toimintatapa.
— Kunnallishallinto on maakuntahallintoon siirtymisen takia historiallisessa vaiheessa. Koulutus, alueellinen kehitys ja kaavoitus ovat minun vahvuusalueitani. Uskon, että minulla on myös paljon annettavaa kuntasektorille.
Pykälämies Kainulainen ei ole, eikä hän itsekään tunnista itsestään byrokraatin elkeitä, paitsi yhdessä asiassa.
— Savitaipalelaisten oikeutta saada paikallisia palveluita ajetaan tietenkin kaikin keinoin, Kainulainen sanoo ja lähettää terveisiä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten suuntaan.
Kainulainen on tehnyt tutkijana ja opettajana vaikuttavan uran eri puolilla Suomea. Savitaipaleen kunnan ruoriin hänet veti kaipuu synnyinseuduille.
— Olen syntynyt Imatralla.
Kimmo Kainulainen
Syntynyt vuonna 1967.
Suorittanut maisterin ja lisensiaatin tutkinnot aluetieteestä.
Väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2005.
Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Varkauden kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajana, ammattikorkeakoulun opettajana Helsingissä ja Mikkelissä sekä tutkijana Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.
Aloittaa työn Savitaipaleella huhtikuun alussa.
Naimisissa.