Helena Rissanen
Kaksi tohtoria, hirsilinna, upea luonto ja Saimaan selkä. Näillä aineksilla on tarkoitus saada toimimaan kokous-, koulutus- ja virkistyspalvelujen yritys Taipalsaaren Jänkäsalon saaressa.
Heleena Lehtosta ja Ilkka Vertasta eläkkeelle siirtyminen ei ole pysäyttänyt. Yliopistouran jälkeen pariskunta siirtyi sujuvasti bisneksen pariin.
— Jussilansalmen lossin vihkiäistilaisuuteen 2005 tuli linja-autollinen kutsuvieraita, jotka kyselivät mahdollisuutta järjestää saaressa kokouksia ja muita tilaisuuksia, Vertanen kertoo.
Niin sai alkunsa ajatus lähteä laajentamaan Vertasen synnyinkodin rantaan rakennettua saunamökkiä.
— Laajennustyöt aloitettiin vuonna 2009, ja vajaa vuosi sitten saatiin tarvittavat luvat kuntoon, Lehtonen sanoo.
Pariskunnan ajatuksena ei ole pelkästään vuokrata tiloja toisten käyttöön vaan järjestää myös itse toimintaa.
— Tarkoituksena on tarjota työhyvinvointiin liittyvää koulutusta niin kunnille, seurakunnille kuin yrityksillekin.
Vertasella ja Lehtosella on ollut koulutuspalvelufirma jo 1990-luvulla, joten uutta yrittäminen ei heille ole.
Koulutusporukan ihannekoko on Vertasen mukaan 30, mutta tiloihin mahtuu kyllä parikymmentä lisää.
— Tarkoitus on käyttää hyväksi ympäröivää upeaa luontoa. Koulutettavat halutaan istuttaa kannon nokkaan, kivelle tai laiturin päähän miettimään asioita, Lehtonen sanoo.
Moottorin pärinää Jänkälinnassa ei tarjota, hiljaisuutta kyllä. Tutuksi tulevat niin kävelevät kokoukset kuin ruokailut tulen äärellä ja savun tuoksussa.
Vertanen ja Lehtonen keskittyvät koulutuspalvelujen tarjoamiseen. Ruoka ja juoma tilataan pitopalvelusta.
— Katsomme tilanteen mukaan, tarvitaanko muita palveluja. Jollekin kurssille voisivat sopia vaikka jalka- ja käsihoito, Lehtinen miettii.
Vertasen kykyihin kuuluu myös taikuri-ohjelman vetäminen Tohtori-Taikurina.
Jänkälinnan rakentamisessa ekologisuus on ollut ohjenuorana.
— Emme ole viherpiipertäjiä, mutta käytännöllisyyttä tavoitellessa ekologisuus tuli ikään kuin kylkiäisenä, Vertanen sanoo.
Esimerkiksi viemäröinnille rannan läheisyys asetti tiukat vaatimukset. Lopulta toteutus tehtiin Oulun yliopiston suunnitelmien mukaan Kempeleessä valmistetun järjestelmän avulla.
Vesivessat unohdettiin heti, ja käyttöön otettiin kompostoiva käymälä, joka käsittelee myös keittiön biojätteet.
Lämmitysjärjestelmä on monen asian yhdistelmä. Katolle asennettiin aurinkokeräimet, jotka lämmittävät käyttöveden maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Takassa on lämmönvaihdin, ja sieltä kiertävä kuuma ilma lämmittää varaajan veden. Sama systeemi on saunan kiukaassa.
Sisätiloissa keittiön puuliedestä ja oleskeluhuoneen takasta lämpö kiertää myös. Ilma- ja vesilämpöpumput ovat päälämmönlähteenä.
Jänkälinna on pitkälti pariskunnan itsensä rakentama. Hirsikehikon urakoitsija teki paikan päällä tilan omista massiivisista hirsistä, ja yläosan rungon teki paikallinen yrittäjä. Välillä apuna oli ammattikirvesmies.
— Heleena on esimerkiksi maalannut kaikki sisä- ja ulkotilat, Vertanen kehuu.
Alkuun töitä tehtiin lomilla, ja eläkkeellä ollessa puuhaa on riittänyt ympäri vuoden. Jänkälinnan valmistuminen vei viisi vuotta.
Jänkälinna jatkaa Ilkka Vertasen suvun tarinaa Jänkäsalossa. Vertasen isovanhemmat tulivat tilalle 1830-luvulla. Nykyinen kotitalon rakennus tehtiin tulipalon jälkeen 1914.
Jänkälinnan terassilta avautuu näköala Ilkonselälle. Rannassa on kylän vanha laivalaituri, johon voi rantautua esimerkiksi risteilyaluksilla.
— Siinä pysähtyivät vielä 1960-luvulla Lappeenrannan ja Puumalan väliä seilaavat laivat, jotka toimivat eräänlaisina myymälälaivoina. Niistä kylän asukkaat saivat ostaa kaikenlaista kuivatavaraa, Vertanen muistaa.