Categories
Artikkelit

Energia ja Eksote siivittivät ennätykseen

Tilinpäätös. Lappeenrannan kaupunkikonsernilla on takana hyvä vuosi. Rahoitusjohtaja haluaa kaupungin käyttöön uudenlaista strategista rahoitusta

Kaija Lankia

Lappeenrannan kaupunkikonserni teki vuonna 2016 ennätyksellisen 38,4 miljoonan euron tuloksen. Yli 30 miljoonaan olisi päästy ilman kirjanpidollista erääkin, joka syntyi Lappeenrannan Energian verkonrakennuksen yhdistymisestä energiayhtiöiden yhteiseen Elveraan.

— Kyse on osakkeiden arvonnoususta hetkellä, kun osakkeet myytiin. Tämä kertaluontoinen erä näkyy kirjanpidossa ja tuloslaskelmassa, mutta rahaa ei kassaan ole tullut yhtään enempää, kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen kertoo.

Energiayhtiöiden osuus konsernin tuloksesta oli 22,5 miljoonaa euroa.

Iso potti tuli myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä (Eksote), jonka 14,4 miljoonan euron ylijäämästä Lappeenrannan kaupungin osuus oli 52 prosenttia. Kaikki muutkin konserniin kuuluvat yhtiöt ja yhtymät tekivät viime vuonna plussatuloksen.

 

Konsernin lainakanta jatkoi toissa vuonna alkanutta laskuaan. Se aleni nyt 16 miljoonalla eurolla. Asuntotuotantoon otetuista lainoista johtuen lainaa on kuitenkin yhä 18 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012.

Lainaa joudutaan Naukkarisen mukaan ottamaan jatkossakin.

— Kouluinvestoinnit, sähköverkon maakaapelointi, jätevesiratkaisu ja liikuntapaikkarakentaminen nostavat lainakantaa joksikin aikaa, hän toteaa.

 

Naukkarinen haluaisi kaupungin käyttöön uuden rahoitusinstrumentin, strategisen rahoituksen, perusbudjetin lisäksi. Kyseessä olisi satsaus, jolla voidaan rahoittaa veropohjaa vahvistavia tai palvelujen tuottavuutta lisääviä kertaluontoisia hankkeita.

— Kyse olisi nopeista kehittämistoimista, ei pitkistä hankkeista paperisotineen. Raha olisi tiukassa valvonnassa ja julkisen keskustelun kohteena. Jos kokeilu ei toimi, rahoitus peruttaisiin.

 

Summaksi Naukkarinen heittää 10 miljoonaa euroa valtuustokaudessa.

— Ainakin puolet summasta pitäisi hakea nykyisistä rakenteista määrärahat uudelleen kohdentamalla. Osa voitaisiin ottaa verorahoituksesta eli veroista ja valtionosuuksista, jos rahoitus toteutuu budjettia parempana, hän esittää.

 

Kaupunkikonserniin kuuluvat

Tytäryhteisöinä

Asuntopalvelu-konserni, Energia-konserni, Liiketoiminnat-konserni, Yritystila-konserni, Lappeenrannan laivat, Wirma, Williparkki, Etelä-Karjalan jätehuolto, Seniori-Saimaa, Teatterikiinteistö, Saimaan tukipalvelut, Lappeen rakennuttaja ja Saimaan lentoasemasäätiö -konserni.

Osakkuusyhteisöinä Etelä-Karjalan työkunto ja Saimaan talous ja tieto.

Kuntayhtyminä Eksote, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Etelä-Karjalan liitto.

 

Kirjoittaja:
Kaija Lankia