Lisää etsiviä maakuntaan

Nuorisotyö. Lappeenrannassa ongelmana ei ole koulupaikan saaminen, vaan sen säilyttäminen. Imatralla apua tarvitsevien määrä on kasvanut.

Helena Korpela

Etsivä nuorisotyö pyrkii tavoittamaan yhä enemmän nuoria Etelä-Karjalassa. Ruokolahdella aloitti täysaikainen etsivä nuorisotyöntekijä vuoden alusta. Aiemmin Olli Näreaho toimi Ruokolahdella vain osan viikosta.

-Olen täällä nyt sataprosenttisesti, mitä näkyy parempana läsnäolona nuorille.

Myös Luumäellä työnsä on aloittanut etsivä nuorisotyöntekijä vuoden alusta. Mervi Pekki työskentelee viikottain noin yhden päivän Luumäellä, ja muut ajat Lappeenrannassa.

-Toiminta on käynnistyt vilkkaasti, kertoo Pekki.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi viime viikolla Etelä-Karjalaan valtionavustusta etsivään nuorisotyöhön yhteensä noin 360 000 euroa. Summa on 50 000 euroa suurempi kuin viime vuonna.

Etsivä nuorisotyö on suunnattu nuorille, jotka ovat jäämässä tai ovat jo jääneet työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle.

-Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuoren pitää itse haluta ottaa apua vastaan, kertoo Lappeenrannan kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Minna Jäkkilä.

Etsivä auttaa nuorta tulevaisuuden suunnittelussa ja arjenhallinnassa sekä ohjaa nuorta hänen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Työskentely saattaa kestää muutamista viikoista useisiin vuosiin.

Viime vuonna Lappeenrannan etsivä nuorisotyö työskenteli 150 nuoren kanssa. Imatralla vastaava luku oli 108.

-Asiakkaita on todella paljon, kertoo Imatran vastaava nuoriso-ohjaaja Marika Vento.

Vennon mukaan asiakasmäärissä on ollut viime vuosina kasvua.

-Syitä ovat tietoisuuden kasvu palvelusta ja korkeat työttömyysluvut.

Lappeenrannassa peruskoulun päättäneille nuorille löytyy pääsääntöisesti opiskelupaikka.

-Mutta toisen asteen tutkintoa vailla olevien nuorten aikuisten määrä on suuri. Se kielii siitä, että opiskelut jäävät monelta kesken, sanoo Lappeenrannan nuorisotoimintayksikön päällikkö Kimmo Hölkki.

Hölkki arvioi, että ongelma on siirtynyt jatko-opiskelupaikan varmistamisesta siihen, miten opiskelijat saavat tutkintonsa suoritettua loppuun.

-Mielestäni oppivelvollisuusikää voisi nostaa vuodella. Päätöksentekoa voisi helpottaa, kun valinnan saisi tehdä vähän vanhempana.

Suurin osa etsivän nuorisotyön asiakkaista Lappeenrannassa on 18-22-vuotiaita miehiä, joilla ammatillinen tutkinto on keskeytynyt yhden tai useamman kerran. Yleensä ongelmien taustalla on oppimisvaikeuksia, heikkoa itsetuntoa, mielenterveysongelmia tai päihteitä. Lappeenrannan ja Imatran alueilla on alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 1 048. Tarkkaa lukua työvoiman ulkopuolella olevista nuorista ei tiedetä.

Kirjoittaja:
Helena Korpela