Categories
Artikkelit

Vesitorniin ehkä ensi vuonna?

Lappeenranta. Noin 1,5 miljoonalla eurolla saisi uuden hissin, ulkopuoliset kierreportaat ja paikat kuntoon. Tavoitteena on hakea rakennuslupaa vesitornin kunnostamiseen loppuvuonna.

Anne Kotiharju

Pro vesitorni -liikkeen perustaja Erkki Räsänen edistää Lappeenrannan vesitornin kunnostussuunnitelmaa vaikka pistolapiolla ja rautakangella. Selviäisiköhän kaivamalla, miten paksun perustuksen päällä nykyinen hissi lepää? Uutta hissiä varten tarvittavaa tietoa kun ei löydy mistään papereista.

-Olen edelleen sitä mieltä, että torni aukeaa. Hanke on nyt paremmassa jamassa kuin kertaakaan 15 vuoteen, sanoo vesitornin kunnostamisen veteraani, vesitornin korjauksen ohjausryhmän jäsen Räsänen.

Räsäsen haaveena oli päästä kilistämään kuohujuomaa vesitorniin Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi tänä vuonna. Nyt varovainen toive on, että rakennuslupa saataisiin tänä vuonna vetämään. Viimeistään siinä vaiheessa olisi hyvä olla rahoitus selvillä.

-Onhan tämä pitkäpiimäistä puuhaa.

Vesitornin kunnostussuunnitelmat etenevät tarkoitukseen myönnetyillä 48 000 eurolla. Etelä-Karjalan liitto maksoi summasta puolet ja kaupunki toisen puolen. Arkkitehtitoimisto Sito tekee arkkitehtisuunnittelua, rakennesuunnittelusta vastaa Pöyry Finland ja lvi:stä kaupunki.

Vesitorni saa lähiaikoina aiempaa vahvemman suojelumerkinnän. Maanantaina valtuuston hyväksyttäväksi menevässä keskustan osayleiskaavassa vesitornilla on tiukin suojelumerkintä sr1 aiemmin esitetyn srT:n sijaan. Virkamiehet ovat selvittäneet, ettei suojelumerkintä estä torniin suunniteltuja kunnostustöitä. Ammattiopiston puolelle tulevat ulkopuoliset kierreportaatkin saa rakentaa ilman kaavamuutosta.

Kunnostamisen hintalappu on Räsäsen karkean arvion mukaan asettumassa puoleentoista miljoonaan euroon. Jos rahoitus järjestyy, avajaisia voitaisiin ehkä viettää ensi vuoden loppupuolella, ennen kunnon pakkasia. Säästösyistä tornia ei korjattaisi ympärivuotiseen käyttöön.

-Saa nähdä, saadaanko uuteen valtuustoon riittävän suuri vesitornipuolue, miettii valtuustosta pudonnut kokoomusvaltuutettu.

Räsäsen mukaan kaupunki voisi osallistua hankkeeseen puolella miljoonalla ja miljoona  pitäisi järjestää muualta. Räsänen oli juuri harmikseen saanut tietää, että EU-rahaa ei peruskorjaukseen voi saada.

-Löytyisikö yksityistä rahaa, voisiko käyttää joukkorahoitusta, sijoittajia, investoreita, massarahankeräystä?

Ennen kuin vesitornin 120 hengelle luvitettava kahvila avautuisi, työlistalla ovat kierreportaat ulkopuolelle, uusi hissi, viemärit, sähköt, vessa ja keittiö.

Hätäpoistumisteitä olisivat ulkopuolelle rakennettavat portaat sekä nykyiset, sisäpuolella olevat portaat.

Hissiin pääsisi suoraan ulkoa eteisen kautta ilman portaita. Hissi veisi kahvilatasolle asti.

Vesitornin katolle olisi mahdollista sijoittaa 126 aurinkokeräintä, jotka maksaisivat aikaa myöten itse itsensä.

Kaupungin tekninen johtaja Pasi Leimi arvelee, että kunnostusta ehkä voisi vaiheistaa. Tärkeintä olisi saada torni viimein auki.

Vesitorni valmistui 1927

Alkuperäinen rakennus oli pyöreä, rapattu torni, jonka laella oli katselutasanne.

Vuonna 1955 vanhan tornin ympärille rakennettiin uusi torni, jonka yläosaan tuli suuri, sylinterimäinen vesisäiliö.

Alaosaa kiertää näköalakerros, jossa oli aikanaan  kahvila.

Lähde: Keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju