Kaija Lankia
Rasmus Paajanen valitsi Savitaipaleen kirjaston hyllystä yhden kirjan, Arthur C. Clarken teoksen Maan valo.
— Lainasin sen koulun tehtävää varten. Siinä pitää lukea kaksi kirjaa ja sitten verrata niitä, hän kertoo.
Scifi on Paajasen, 14, suosikkikirjallisuuttaan myös vapaa-ajalla.
— Välillä käyn kirjastossa lainaamassa. Olen lainannut siitä lähtien, kun opin lukemaan hyvin nuorena.
Koulutehtävät ovatkin kirjastotoimenjohtaja Tiina Toivasen mukaan yleisin syy, miksi nuoret Savitaipaleen kirjastoon tulevat.
— Nuorten kirjastokäynnit ovat selvästi vähentyneet. Kun he koulun laittamina tulevat, moni kysyy ohuinta kirjaa.
Toki paksuillekin kirjoille on nuoria lukijoita
Pirkko Toura tuli käymään kirjastossa yhdessä puolisonsa Jorma Touran kanssa.
— Halusin varmistaa, että saan mieleistäni luettavaa. Minä osaan aika hyvin valita hänelle kirjoja, mutta toisinpäin se ei ole yhtä varmaa, Pirkko Toura sanoo.
Jorma Touran kainaloon on kertynyt sotahistoriaa, Pirkko Toura on löytänyt romaanin ja Savitaipaleen paikallishistoriasta kertovan teoksen.
Tourille kirjasto tuli tutuksi jo kansakoulussa.
— Hämäläisen kyläkirjasto oli meillä kotona, Pirkko Toura kertoo.
Kahmalokaupalla Tourat eivät kirjoja lainaa, sillä kirpputoreilta ja kirjakaupoista hankitut omat kirjatkin pitää ehtiä lukea.
Valinnanvaraa Tourilla ja Paajasella kirjastossa riittää, sillä kirjoja on 34 000, äänikirjoja 500, elokuvia ja äänitteitä 2 500 kappaletta. Nuottejakin on enemmän kuin alkuaikoina kirjoja, liki 500. Kirjaston perustamisvuonna 1867 kirjoja oli noin 200.
Ensimmäiset lainaajat pääsivät Savitaipaleen kirjastoon 150 vuotta sitten. Asiasta päätettiin J.V. Snellmanin syntymäpäivänä 12.5. pidetyssä kuntakokouksessa:
— Ensiksi tuumattiin ja perustettiin kansan valaistukseksi ja hyötyksi pitäjänkirjasto. Toimeen panemine, johon hoitajaksi määrättiin kirkkoherra A. Ruosber, joka ulosantaa kirjoja ja vastaan ottaa sunnuntak päivänä ja tarkoin ylös pane kirjaan, pöytäkirjaan kirjattiin.
Kuntakokouksen pöytäkirjaan ylös pantiin myös, että kirjojen lainaaminen ei maksa mitään. Laina-aika oli tuttu kuukausi, mutta yhdellä kertaa lainaan sai vain yhden kirjan.
Kirkkoherran tehtäväksi annettiin soveliaiden kirjojen hankinta. Kuntakokous tuumasi myös keinoja kirjahankintojen rahoittamiseksi ja löysi yhden: puhemiehen tulisi häissä koota huomenlahjoja kirjastolle.
Savitaipaleen kirjasto on Etelä-Karjalassa toimivista kirjastoista viidenneksi tai kuudenneksi vanhin. Parikkala sai kirjastonsa jo vuonna 1848. Joutsenossakin asia oli silloin esillä, mutta vanhin kirjallinen tieto kirjaston olemassa olosta on vuodelta 1906.
Lähteet: T.G.Murto: Savitaipaleen pitäjänkirjasto 70-vuotias; pitäjänhistoriateokset
Näin kirjastoja perustettiin
Parikkala 1848.
Lappee 1860, Ruokolahti 1861, Lemi 1863, Savitaipale 1867.
Lappeenranta ja Luumäki 1871.
Suomenniemi 1876, Rautjärvi 1881, Taipalsaari 1891.
Joutseno 1906 tai 1949.