Helena Korpela
Kreikkalainen Ilias Valiakos näyttää Imatrankosken partaalla olevia opastauluja.
-Tähän pitää lisätä tietoa alueen historiasta. Nyt tässä on vain tekstiä, mutta sopiva kuva voisi avata historiaa paremmin turisteille, Valiakos toteaa.
Valiakos on kreikkalaisen Lesboksen saaren Geoparkin johtaja. Valiakos vietti viikonlopun vieraana Saimaalla tutustuen Saimaan Geopark-kohteisiin. Samalla hän antoi konsultaatioapua Saimaa Geoparkin kehittämiseksi entistä paremmaksi. Valiakosin neuvot ovat hyvin konkreettisia.
-Tämä kyltti on hyvä mutta tästä puuttuu logo. Vierailijoiden tulee tietää, että he ovat Geoparkin sisällä, Valiakos huomauttaa Kruununpuistossa.
Saimaa Geopark tähyää YK-järjestö Unescon alaiseksi geopark-kohteeksi. Valiakosin mukaan Saimaan alueella on potentiaalia kasvaa nykyistä tunnetummaksi matkailukohteeksi.
-Saimaan alue on geologisesti monella tapaa kiinnostava. Täällä on vanha maaperä ja upea järvi ympäristöineen.
Valiakosin mukaan tärkeää on saada sekä paikalliset asukkaat että matkailijat sitoutumaan alueeseen entistä paremmin.
-Mielikuvaa Saimaan alueen ainutlaatuisuudesta kannattaa terävöittää.
Viikonlopun aikana Valiakos vieraili Imatran lisäksi Lappeenrannassa, Savitaipaleella, Saimaan kanavalla, Satamosaaressa, Ruokolahdella ja Puumalassa.
Lesboksen saari valittiin mukaan Unescon Geopark-verkostoon vuonna 2004. Kreikan kolmanneksi suurin saari on tunnettu muun muassa aikoinaan tulivuorenpurkauksen takia kivettyneestä metsästä, ja sen ympärille rakentuneesta luonnonpuistosta. Saarella asuu reilut 80 000 asukasta.
-Geopark-brändistä on ollut meille paljon hyötyä matkailun edistämisessä, Valiakos toteaa.
Matkailun edistämisen lisäksi Geopark-status on kasvattanut paikallisten ihmisten yhteistä identiteettiä.
-Jokainen meistä tietää asuvansa erityisessä paikassa.
Saimaa Geopark -yhdistys aikoo jättää marraskuussa hakemuksensa Unescolle alueen liittämisestä sen alaiseen geopark-verkostoon.
-Hanke on edennyt hyvin. Saimme vastikään merkittävän rahoituksen ELY-keskuksilta opasteiden tekemistä varten, kertoo Topiantti Äikäs, yhdistyksen puheenjohtaja ja Imatran kaupunkikehitysjohtaja.
Äikäs näkee, että Unescon Geopark-verkostoon kuulumisesta olisi Saimaan alueen matkailulle selkeää hyötyä.
-Se lisää alueen liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi saisimme käyttöön Unescon osaamista ja verkostoja.
Hänen mukaansa aika ennen marraskuuta käytetään Geopark-alueen konkreettiseen rakentamiseen. Valiakosin vierailuun hän on tyytyväinen.
-Olemme saaneet hyviä neuvoja siitä, miten kertoa eteenpäin Saimaan alueen uniikista luonteesta.
Saimaa Geopark
Tavoitteena on lisätä Saimaan järvialueen tuntemusta ja vauhdittaa matkailu- ja yritystoimintaa.
Geologian tutkimuskeskus kartoitti geologiset arvot ja kohteet vuosina 2014-2015.
Geologinen arvo perustuu vanhaan kallioperään ja viime jääkauden vaikutuksiin.
Vuoden 2017 alusta hanketta on koordinoinut kuntien perustama yhdistys.
Siihen kuuluvat Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Juva, Mikkeli, Puumala ja Sulkava.
Ensimmäisessä vaiheessa kohteita Saimaa Geoparkissa olisi noin 40-50.
Hakemus YK:n alaisen Unescon Geopark-kohteeksi on tarkoitus jättää marraskuussa 2017.