Categories
Artikkelit

Tyhjentyneet kyläkoulut menevät myyntiin

Ilpo Leskinen Lappeenrannan Pontuksen koulu aloittaa toimintansa syyslukukauden alussa. Samalla Lappeenrannan itäosissa jää tyhjilleen neljä koulua: Mustolan lisäksi Kanavansuun, Muukonniemen ja Partalan koulut. Kaupunki myy tyhjentyneet koulut, koska se ei niitä enää tarvitse. Toimitilajohtaja Katri Tolvanen Lappeenrannan toimitiloista kertoo, että koulujen myyntiä valmistellaan parhaillaan ja myyntiesitteitä laaditaan. Mustolan, Partalan ja Kanavansuun koulut tulevat myyntiin ensimmäisenä ja Muukonniemen koulu myöhemmin. Siellä valmistelut ovat vasta alussa.

Tyhjentyneistä kouluista on jo tullut joitakin ostotiedusteluja. Tämä kertoo Tolvasen mukaan siitä, että kiinnostusta löytyy. Myynnissä olevien kaupungin kiinteistöjen kauppa on viime aikoina käynyt huonosti. Tolvanen kuitenkin uskoo, että talouden piristyminen voi vilkastuttaa kaupankäyntiä.

Valmistelut myyntiä varten ovat pisimmällä Mustolassa. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että Mustolan koulun asemakaava on lainvoimainen ja tontit tulevat kohta puolin myyntiin. Koulun alueelle tulee muutamia omakotitontteja siten, että kyläläisten käytössä oleva urheilukenttä säilyy entisellään. Mustolan kaksi vanhaa koulurakennusta myydään erillisinä. Nuorempi, vuonna 1903 valmistunut koulu on suojelurakennus. Sitä ei saa purkaa.

Vuonna 1896 valmistunut koulurakennus on ollut käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Tästä syystä talolla ei ole suojelumerkintää. Kaavan mukaan rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää. Talo kuitenkin vaatii laajan peruskorjauksen. Jos sen säilyttää, saa enemmän rakennusoikeutta kuin jos se puretaan. Ruokalarakennus puretaan, ja sen paikalle on kaavoitettu tontteja.

Kohteet tulevat aikanaan myyntiin kaupungin verkkosivuille. Kanavansuun koulun alue on parhaillaan asemakaavoitettavana. Partalan koulutontti on tarkoitus myydä yhtenä kokonaisuutena.




Categories
Artikkelit

Kunnat eivät halua maksumiehiksi

Heikki Sopanen

Esiselvityksessä on esimerkkilaskelma 22 miljoonan euron areenasta, jota varten perustettaisiin kiinteistöyhtiö 15,5 miljoonan euron osakepääomalla. Lappeenranta laittaisi osakkeisiin 10,25 miljoonaa ja seutukunnan muut kunnat 2,25 miljoonaa euroa. Yrityksiltä ja yksityisiltä odotetaan kolmea miljoonaa. Loput miljoonat saataisiin tuista ja lainasta. Investoinnin päälle tulisivat lähes miljoonaluokan käyttökulut vuodessa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen ehdottaa tarkempaa suunnittelua ja kustannuslaskentaa Ikea-idean pohjalta. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, että areenan rakentaminen näyttää kaupungin näkökulmasta rahoituksellisesti täysin epärealistiselta, olipa paikka mikä hyvänsä. Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen (kok.) ehdottaa rahoituksen etsimistä kuntien ulkopuolelta. -Imatran kaupungilla ei ole halukkuutta olla mukana rahoittamassa maakuntahallia. Helminen ei torppaa itse areenaa. Myös moni kunnanjohtaja pitää areenaa tervetulleena ja jopa tarpeellisena, kunhan siihen ei tarvitse laittaa oman kunnan rahoja. Parikkalan Vesa Huuskonen sanoo, ettei usko Parikkalan päättäjien lämpenevän ajatukselle. Ruokolahden Antti Pätilä arvelee, ettei kunnalla ole kovinkaan suurta intoa areenan rahoittajaksi. Rautjärven Harri Anttila linjaa, että Rautjärven kunnalla ei ole intressiä eikä taloudellisia mahdollisuuksia rahoittaa Lappeenrantaan sijoittuvaa maakunta-areenaa. Lemin Jussi Stoor vastaa, että sinänsä ei vastusteta areenaa mutta kunnalla ei ole halukkuutta rahoittaa kunnan rahoilla sen enempää investointia kuin käyttökulujakaan. Savitaipaleen Kimmo Kainulainen pitää Ikea-ehdotusta mielenkiintoisena. Hän ei kuitenkaan usko, että kunnan päätöksentekijät olisivat valmiita sijoittamaan hankkeeseen ainakaan merkittäviä summia. Taipalsaaren Jari Willman on ehkä myönteisin areenalle. Rahaa hänkään ei lupaa, mutta sanoo, että pohditaan kunnolla ja kaikessa rauhassa, koska tarvetta areenalle on. Luumäen Anne Ukkonen ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.





Categories
Artikkelit

Rakuunamäen sotku sulkeutui

Leena Sallinen

Lappeenranta. Telamiinat on syöty Rakuunamäen sotilaskodissa. Sen sulkeutui keskiviikkona lopullisesti. Sotilaskoti palveli Rakuunamäellä varusmiehiä ja puolustusvoimien henkilökuntaa 95 vuotta. Telamiina eli tellu oli sen suosikkileivonnainen. Se on kierremunkki, jota myydään vain Lappeenrannan sotilaskodeissa. Niistä toinen jatkaa Leirikentällä, ja sotilaskoti toimii myös armeijan harjoitusalueella Taipalsaarella silloin siellä on toimintaa. Rakuunamäen sotilaskodissa järjestettiin myös yleisötilaisuuksia, joista viimeinen oli kansallisen veteraanipäivän juhla 28. huhtikuuta. Rakuunamäelle jää sotilaskotirakennus, jonka tuleva käyttö on pohdinnassa kuten koko Rakuunamäen tulevaisuus.