Skinnarilan kampus myllerryksessä

Lappeenranta. Yliopiston käyttämiä rakennuksia vapautuu muuhun käyttöön. Kampusalueelle sovitellaan asuntoja sekä toimisto- ja liiketilaa.

Anne Kotiharju

Laajentamisvuosien jälkeen Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) jatkaa tiloistaan luopumista Skinnarilassa. Kun yliopisto tiivistää toimintojaan, jopa kokonaisia rakennuksia vapautuu muuhun käyttöön.

-Kaikkiaan yliopisto tehostaa tilankäyttöään 25 prosenttia siitä mitä se oli joitakin vuosia sitten, selvittää yliopiston kiinteistöpäällikkö Harri Lumme.

Parhaillaan peruskorjataan Verso-projektissa yliopiston 1-rakennusta. Se on 16 500 neliön laajuinen ja lähes 180 metriä pitkä rakennuskokonaisuus. Yliopiston käyttöön siitä jää 9 300 neliötä. 5 300 neliötä menee Saimaan ammattikorkeakoululle ja loput, noin 1 900 neliötä, jäävät kiinteistöt omistavalle Suomen yliopistokiinteistöille.

Ammattikorkeakoulu siirtää muissa yliopistorakennuksissa olevia tilojaan peruskorjattuun Versoon.

Yliopistolle jää tilaa tyhjilleen huolimatta siitä, että sinne siirtyvät myös Ruokolahden toimipisteessä sekä Skinnarilan Tulevaisuuden tehtaassa olevat laboratoriot.

Yliopisto luopuu kokonaan niin sanotusta 4-rakennuksesta, jossa on yli 4 100 neliötä.

Yliopiston talousjohtajan Minna Sutelan mukaan sisäpuolisen peruskorjauksen jälkeen, ehkä vuoden tai parin päästä, kohennetaan yliopiston etualuetta ja pääsisäänkäyntiä.

Uudenlaisen monen toiminnan kampusalueen kehittämisessä auttaa parhaillaan nähtävillä oleva Skinnarilan kampuskaava. Sen mukaan alueelle voi sijoittaa myös tuotanto- ja toimistotiloja. Asumista ja liiketiloja voi lisäksi olla viidesosa alueen rakennusoikeudesta.

Yliopistorakennusten kupeeseen on kaavoitettu asuin- ja liikerakentamista. Kaupungin asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori kertoo, että kaavan suomia uusia toimintoja voi sovitella myös nykyisten yliopiston käytössä olevien rakennusten lomaan.

-Nykyaikaisen kampusajattelun mukaan kampus ei ole irrallinen saareke yhteiskunnassa. Kampus yhdistyy kaupunkirakenteeseen ja on monipuolinen erilaisten toimintojen kokonaisuus. Kampus tulee osaksi elävää kaupunkia.

Veijovuoren mukaan kaava on erittäin joustava. Niin massoittelua kuin rakennusten käyttöäkin voi muuttaa.

Kampuskehityksen johtaja Juha Uotila Suomen Yliopistokiinteistöistä toteaa, että kampusalueiden muuttuminen ja jopa tyhjeneminen kokonaan on valtakunnallinen ilmiö.

-Nyt toteutamme laadittua kampusstrategiaa. Tiloja tyhjenee, ja jotain uutta niihin on keksittävä. Uutta suunnitellaan myös nykyisten rakennusten yhteyteen. Mennään sinne sekaan. Sinne uppoutuu palvelukatua ja erilaisia asioita.

Jonkinlainen oppilaitostoiminta olisi Uotilan mukaan luontevinta käyttöä vapautuville tiloille. Jos käyttötarkoitus taas muuttuisi kovin paljon, se tietäisi suurempia kustannuksia.

-Eli mieluiten uusiksi käyttäjiksi otettaisiin vaikka peruskoulu, lukio, aikuiskoulutusta tai vaikka sektoritutkimuslaitos. Nämä kaikki voisivat hyötyä siinä samassa olevista opinahjoista.

Luentosaleista verkkoon

Opetusta on siirtynyt luentosaleista verkkoon.

Etätyötä tehdään entistä enemmän eikä omia huoneita aina tarvita.

Yleisiä tiloja, esimerkiksi ruokala- ja aulatiloja, voi myös käyttää opetuksessa.

Yleensäkin opetustiloista toivotaan monipuolisia ja muunneltavia. Voi työskennellä myös seisten tai rennosti sohvalla tai säkkituolissa.

Lähde: Harri Lumme

Verso valmistuu vaiheittain

Kymmenien miljoonien eurojen Verso-peruskorjausprojekti valmistuu vaiheittain ensi vuoden loppuun mennessä.

Tiloihin tulee yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetus-, laboratorio- ja kokoustiloja sekä ruokala.

Uutta kuntosalia tarvitaan myös opetuskäytössä.

Pääaulan yhteydessä on kirjakauppa, hierojan työtilat ja postipakettiautomaatti.

Lähde: Harri Lumme

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju