Suojeluskuntalippu liehuu taas salossa

Savitaipale. Kotiseutuyhdistys teki ennallistuksen Kansallisarkistosta löytyneestä mallista. Alkuperäinen lippu katosi sotien jälkeen.

Anne Kokkonen

Kotiseutumuseon pönttöuuniin nojaavaa ilmestystä ei ole nähty aikoihin Savitaipaleella. Savon jousin ja s-kirjaimin somistetun hakaristilipun piti hukkua historian hämärään jo yli 70 vuotta sitten.

— Asiakirjan mukaan Savitaipaleen suojeluskunnan lippu luovutettiin seurakunnalle marraskuussa 1944. Sen myöhemmistä vaiheista ei tiedetä mitään, Savitaipaleen historiaa tutkinut Pentti Pylkkö kertoo.

Oikeastaan lippu olisi pitänyt tuhota. Savitaipaleella harrastettiin kuitenkin kansalaistottelemattomuutta, ja lippu todennäköisesti piilotettiin jonnekin.

— Ehkä se päätyi pappilan vintin lankkujen alle. Joka tapauksessa alkuperäisen lipun etsiminen olisi toivoton tehtävä, Pylkkö toteaa.

Onnekkaan sattuman ansiosta Pylkkö törmäsi lipun mallipiirrokseen Kansallisarkistossa. Terttu Makkosen liikkeessä laadittuun luonnokseen oli merkitty jopa lipun värit.

Koska kotiseutuyhdistys valmisteli Hakamäen museoalueelle näyttelyä itsenäisyyden vuosikymmenistä, lipun ennallistukselle löytyi käyttöä. Kevään aikana paikalliset käsityönharrastajat kirjoivat ja ompelivat pellavakankaasta hieman alkuperäistä pienemmän näköisversion näytteille asetettavaksi.

— Myös lipputangosta haluttiin mahdollisimman autenttinen. Lipputangon nupula tuotti vaikeuksia, mutta lopulta sorvattavaksi sopiva kappale löytyi kaulimesta, Pylkkö toteaa.

Lipputangon malli näkyy vanhoissa valokuvissa. Hakamäen näyttelyyn valitussa kuvassa lippua kantaa paikallinen olympiavoittaja Jonni Myyrä.

Suojeluskunnat ovat historiaa, mutta silti joku voi pahoittaa mielensä lipun takia. Savitaipaleen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Eila Kajanus-Jurvanen muistuttaakin, että myös Savitaipaleen työväenyhdistyksen viirimäinen lippu on tulossa mukaan näyttelyyn.

Liput ovat esillä Hakamäellä ainakin tämän ja ensi vuoden. Suojeluskunnan näköislipun lopullisesta sijoituspaikasta ei ole vielä tehty päätöstä.

 

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen