Kuukausi: heinäkuu 2017

Elokuvateatterit. Etelä-Karjalan Osuuspankin mainetta on tänä kesänä koetellut Lappeenrannan perinteisten elokuvateattereiden lopettaminen ja kahnaus Finnkinon kanssa. Pankin toimitusjohtaja ei tekisi mitään toisin.

Stina Kivinen

Muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo, että väestönkehitys on polarisoitunut voimakkaasti viimeisen 3—4 vuoden aikana. Vahvat alueet, kuten Helsingin metropolialue ja maakuntien keskukset vahvistuvat entisestään, ja muut jäävät heikkenevään kierteeseen. Koko Suomen väestönkehitys on heikkoa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Muualla ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee, mutta Suomessa asia on lähes kaikkialla päinvastoin. Voittajia ovat lähinnä Etelä-Suomen isot kasvukeskukset ja osa Pohjanmaasta. Etelä-Karjala ei ole ainoa alue, jossa väestönkehitys on odotettua heikompaa. Kymenlaaksossa asiat ovat Aron mukaan vielä huonommin. — Lappeenrannassa on virkeä yliopisto ja vahva ammattikorkeakoulu. Se pitää maakunnan tilannetta tasaisena ja jopa peittää tilanteen huononemista. Jos tilanne olisi sama kuin Kotkassa tai Kouvolassa, koko maakunnan kehitys olisi paljon synkempää, Aro sanoo. Väestönkehityksen ongelma on siinä, että muutokset on mahdollista huomata vasta pitkällä aikavälillä. Nopeita ratkaisujakaan ei ole tarjolla. Aron mukaan maahanmuuttoa pitäisi kasvattaa, jotta työikäisiä saataisiin koko Suomeen lisää. Lisäksi syntyvyys pitäisi saada nousuun.

Stina Kivinen

Etelä-Karjalan liitto sai vuonna 2014 EU:lta 67 000 euroa projektiin, jonka tarkoituksena oli kääntää maakunnan väestömäärä nousuun. Rahat käytettiin maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan tiedotukseen ja kampanjoihin. — Ei olla tietysti onnistuttu kääntämään tätä [väestönkasvua]. Se ei ihan liiton voimilla onnistu. Viialaisen mukaan alueen kehitys on huolestuttavaa. — Teollisuudella ja korkeakouluilla menee hyvin, mutta väestönkehitys on alueen akilleen kantapää. Hänen mukaansa suurin ongelma on laskeva syntyvyys. Lisäksi hän kaipaisi alueelle lisää yksityisiä investointeja, jotka toisivat alueelle työpaikkoja.   Myös maakuntahallituksen puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mielestä yhteiskunnassa pitäisi herätä siihen, että lapsia ei enää haluta tehdä. Lisäksi Kopra huomauttaa, että Etelä-Karjalasta todennäköisesti lähdetään opiskelemaan muualle, eivätkä maakunnan korkeakoulut riitä paikkaamaan vajausta. — Tänne tarvittaisiin hyviä koulutuspaikkoja ja yrityksiä, jotka työllistäisivät koulutettuja ihmisiä.

Väestö. Muuttoliike muualle kasvaa, ja syntyneiden määrä alitti viime vuonna tuhannen lapsen rajan. Maakunnan ainoa muuttovoittaja on Lappeenranta, mutta sekään ei kasva ennustetusti.

Arkkitehtuuri. Kokenut arkkitehti Heikki Tegelman hätkähtää lapsuudenkaupunkinsa Lappeenrannan uutta siluettia. Taidemaalarin pojan mielestä hyvä arkkitehtuuri pitää kaupungin kauniisti koossa.

Kiinteistöt. Huoltoyhtiö tukee Koskimiesten kiinteistöbisnestä. Vetäjä löytyi omasta perheestä.

Tiede. Lappeenrannan yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt materiaalin, jonka avulla ilmassa olevan veden liike tuottaa sähköä.

Nimistöntutkimus. Harrastaja etsii Saimaa-nimen selitystä suomen murteista ja karjalan kielestä. Kielentutkijat kuulevat siinä muinaiskielten havinaa.

Kanavaliikenne. Suurin osa Saimaan kanavan häiriöistä on sähkövikoja, jotka eivät vaikuta kanavassa liikkumiseen.

FRISBEEGOLF. Kaupungin kustantama Huhtiniemen kilparata odottaa koreja. Uusi rata mahdollistaa lajin toiminnan kehittämisen.