Ilona Pesu
Finnkino toimi normaalien käytäntöjen mukaan tyhjentäessään Nuijamiehen ja Kino-Aulan elokuvateatterit irtaimistosta, sanoo ketjujohtaja Ismo Määttä.
— Teimme ennen irtaimiston poisvientiä katselmuksen tiloissa vuokranantajan kanssa. Vuokralaisen velvollisuutena ja normaalina käytäntönä on irtaimiston poisvienti, jollei muuta ole asiasta vuokranantajan tai viranomaisten kanssa sovittu. Kino-Aulan tai Nuijamiehen osalta meille ei esitetty miltään taholta pyyntöjä tai vaatimuksia irtaimiston jättämisestä paikoilleen, Määttä kertoo.
Määttä kieltäytyi puhelinhaastattelusta lomamatkan takia, mutta vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
Etelä-Saimaa kertoi lauantaina, että elokuvateattereiden irtaimiston lähtö tuli yllätyksenä Lappeenrannan kaupungille. Finnkinon Määtän mukaan viranomaiset eivät ole ottaneet Finnkinoon yhteyttä suojeluun liittyen.
— Viranomaiset eivät ole olleet asiassa missään yhteydessä Finnkinoon ostettuamme Kino-Aulan ja Nuijamiehen teatteritoiminnan irtaimistoineen. Ei tullut yhteydenottoja myöskään vuokrasopimuksen jatkoneuvottelujen päätyttyä ja vuokrasuhteen päättyessä, Määttä sanoo.
Molemmat teatterit on suojeltu Lappeenrannan kaupungin osayleiskaavassa. Asemakaava on kuitenkin vasta työn alla, ja teattereilta puuttuu lopullinen suojelupäätös. Rakennuksia ei ole asetettu toimenpidekieltoon kaavoituksen ajaksi.
Määtän mukaan Nuijamiehen ja Kino-Aulan ”historiallisesti arvokas tai käyttökelpoinen irtaimisto” on varastoitu asianmukaisesti. Hän ei halua avata tarkemmin sitä, mitä varastoitu irtaimisto pitää sisällään ja onko jotakin heitetty pois käyttökelvottomana:
— Emme arvioi julkisesti irtaimiston sisältöä. Harkitsemme nyt rauhassa, miten voimme hyödyntää irtaimistoa nykyisissä tai tulevissa teatterihankkeissa.
Ketjujohtajan mukaan Finnkino haluaa edelleen vaalia ja kehittää Lappeenrannan elokuvakulttuuria.
— Teattereiden sulkeutuminen on luonnollisesti tunteita herättävä aihe ja tilanne. Omalta osaltamme pahoittelemme, etteivät vuokrasopimukset teattereista jatkuneet.
Finnkino osti Nuijamiehen ja Kino-Aulan elokuvateattereiden liiketoiminnan Elokuva Luotolalta maaliskuussa.
Yhtiön vuokrasopimus Etelä-Karjalan osuuspankin omistamassa kiinteistössä päättyi kesäkuun lopussa. Myöskään osuuspankin ja kaupungin välillä ei ole osuuspankin toimitusjohtajan Petri Krohnsin mukaan ollut suojeluun liittyvää yhteydenpitoa vuokrasopimuksen päättymisen aikoihin.
Piia Kaskinen
”Ei näitä saa ainakaan purkaa”
Kino-Aulan ja Nuijamiehen kohtalo harmittaa suuresti Maijaleena Mikkosta. Lappeenrantalainen ehti käydä molemmissa teattereissa lukemattomia kertoja, tosin Nuijamiehessä useammin kuin Kino-Aulassa.
— Nuijamieheen oli vähemmän portaita. Sinne oli helpompi mennä pyörätuolilla. Ja aina tuli joku henkilökunnasta auttamaan niiden muutaman portaan kanssa jos apua vain tarvitsi, hän toteaa.
Ei näitä saa missään nimessä ainakaan purkaa! huudahtaa lappeenrantalainen Markku Hyöppinen.
— Rakentakoot mieluummin vaikka näiden talojen päälle, jos pakko on. Täällä ei ole kohta enää mitään muistoja vanhasta Lappeenrannasta, linnoitusta ja satamaa lukuunottamatta.
Seitsenkymppinen mies oli aikoinaan kummankin teatterin vakioasiakas. Elokuvissa tuli käytyä monta kertaa viikossa. Finnkinon teatterisalit ovat vielä korkkaamatta, hän toteaa.
— Olisivat vain jättäneet jotain huonekaluja sinne, olisihan siellä voinut järjestää vaikka jotain pienempää tapahtumaa.
Elokuvatarjonnan kannalta kilpailu on hyvästä. Mutta perinteisten paikkojen katoaminen on kyllä huono juttu, toteavat Heli ja Tapio Jalo kuullessaan Kino-Aulan ja Nuijamiehen saagan tuoreimmista käänteistä.
Kesää viettäville ja kesän myötä uutisia vain vähän seuraavalle pariskunnalle käänteet tulivat yllätyksenä.
— Olisihan se kiva, että olisi vaihtoehtoja.
Vuosikymmenien historia
Kino-Aula avattiin vuonna 1938 ja Nuijamies vuonna 1954.
Kino-Aula muutettiin 1960-luvulla rullaluisteluradaksi ja 1970-luvulla nuorisodiskoksi. Se remontoitiin jälleen elokuvateatteriksi vuonna 1975.
Nuijamies on toiminut elokuvateatterina koko historiansa ajan.