Kuukausi: heinäkuu 2017

Lappeenranta. Ratakadun arboretumin kaadetut puut korvataan uusilla. Kyynelkoivu ja surukuusi palaavat sukulaisineen Armilan koulun tontille.

Lappeenranta. Lappeenrannan Energia kaavailee yhteistä biokaasulaitosta UPM:n kanssa. Suuryksikkö tulisi Kaukaan tehdasalueelle.

Lappeenranta. Opastauluilla kehitetään puulajipuistoa, sillä sitä halutaan käyttää matkailumarkkinoinnissa.

YLEISURHEILU. Simo Lipsanen saavutti kaksi pitkäaikaista tavoitettaan yhdellä kertaa: 22-vuotiaiden EM-mitalin ja Suomen ennätyksen.

Sotilaskoti. Sotilaskodin arvokkain esineistö jäi yhdistykselle ja Mikkelin Jalkaväkimuseolle.

Kinnusen taloa on kutsuttu Lappeenrannan kauneimmaksi taloksi. Hilkka Laine asui siinä lähes 20 vuotta.

Terhi Kinnunen

Kinnusen talon tulevaisuudesta päätetään lähikuukausina. Talolla on Lappeenrannan keskustan osayleiskaavassa suojelumerkintä SR1. Se tarkoittaa, että rakennus on kaupunkikuvan kannalta arvokas, eikä sitä saa purkaa. Nyt suunnitellaan Snellmaninkadun korttelia, ja jokainen korttelin tontti kaavoitetaan erikseen. Kinnusen talon tontille on hahmoteltu kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa jugendrakennus säilyy, ja sen pihalle rakennettaisiin pieni rakennus. Toisessa vaihtoehdossa pihalle voisi rakentaa viisikerroksisen talon. Kolmannessa vaihtoehdossa Kinnusen talo puretaan, ja sen tilalle rakennettaisiin viisikerroksisen rakennus. Jugendtalon julkisivusta rakennettaisiin kopio. Seppo Kinnusen mukaan perikunnan jäsenet tutustuvat nyt vaihtoehtoihin ja pyrkivät muodostamaan yhteisen kannan syksyllä. — On todella vaikea arvailla, mihin suuntaan lähdetään. Siinä on todella monta osatekijää.   Eri aikakausien kerrostumia pitäisi säilyttää katukuvassa, sanoo Etelä-Karjalan museon amanuenssi, rakennustutkija Sini Saarilahti. Saarilahden mukaan Kinnusen talon arvo koostuu rakennuksen arkkitehtonisesta tyylistä ja iästä, sen liittymisestä Lappeenrannan elinkeinohistoriaan ja rakennuksen kaupunkikuvallisesta merkityksestä. — Se on arkkitehtonisesti Lappeenrannan kaupunkikuvassa harvinainen, ja lisäksi rakennus on säilynyt julkisivultaan lähellä alkuperäistä. Se on harvinaista. Lappeenrannan keskustaan on viime vuosina rakennettu paljon korkeita rakennuksia. Se vaikuttaa Saarilahden mukaan siihen, miten olemassa olevat matalat rakennuksen koetaan. — On erittäin tärkeää, että ajan kerrostumat saataisiin säilymään katukuvassa, koska ne tuovat historiallista syvyyttä. Saarilahti ei ole vielä perehtynyt Kinnusen talon aineistoon, sillä hän ei ole vielä saanut lausuntopyyntöjä asiassa. Hän kuitenkin suhtautuu varauksellisesti väitteisiin rakennuksen huonosta kunnosta ja muistuttaa kaikkien rakennusten tarvitsevan korjaamista ja huoltoa. — Korjaamista ei pitäisi kavahtaa. Se ei ole mikään perustelu sille, miksi joku pitäisi purkaa. Jos meillä on varaa purkaa ja rakentaa tilalle uutta, miksi meillä ei olisi rahaa korjata vanhaa? — Kyse on ihmisten tahtotilasta.  

Teatteri. Välijoen nuorisoseura teki näytelmän vahvasta paikallisesta persoonasta. Tavoite on Antti Matikan merkityksen ja nimen muistaminen myös jatkossa.

Lappeenranta. Finnkinon rikkoma luottamus vaikuttaa kaavaneuvotteluihin jatkossa.

Anne Kotiharju

Koko Pormestarin kortteli on nyt kaavoitettavana. Esimerkiksi Viljelytalo sekä Saimaanlinna ovat nykyisen, 70-luvulta peräisin olevan kaavan vastaisia. Sen mukaan talojen pitäisi olla kolmekerroksisia. -Päivitämme nämäkin tontit. Kerrosluvut ja suojelumerkinnät eivät vastaa todellista tilannetta. Tutkimme samalla, mahtuisiko tonteille pientä lisärakentamista tai pystyykö ullakkoa ottamaan käyttöön, selvittää kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä. Kaupunki asettaa elo-syyskuussa nähtäville kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa elokuvateattereiden tulevaisuudesta. Pimiän mukaan Finnkinon yllättävä manööveri ei hävitä rakennusten suojeluarvoa.

Toisessa vaihtoehdossa painottuu suojelumerkintä ja toisessa painotetaan selkeämmin uudisrakentamista. -On tutkittu muun muassa molempien elokuvateattereiden säilyttämistä ja vain toisen säilyttämistä. Parhaillaan tutkitaan rakennusten käyttömahdollisuuksia. Suojelu edellyttää sopivan käytön, käyttäjän ja omistajan löytymistä. -Voisiko siellä olla harrastajaelokuvateatteritoimintaa, luentoja, esiintymistiloja, yökerho, myymälätilaa tai näyttelytilaa. Onhan Kino-Aula aikanaan ollut jo rullaluisteluareenanakin. On tutkittava, millaisia muutoksia rakennuksissa voisi tehdä, voiko jotain purkaa ja jotain rakentaa lisää. Pimiän mukaan elokuvateattereiden kiinteistönomistaja, Etelä-Karjalan osuuspankki, on suhtautunut myönteisesti elokuvateattereiden mahdolliseen suojeluun. -Kansalaiskeskustelua on hyvä jatkaa. Elokuvateatterit ovat oleellinen osa Lappeenrannan kerroksellista kaupunkikuvaa. Osayleiskaavassa kumpikin elokuvateatteri on suojeltu.