Pienet seurat pelkäävät jäähallin jyräävän

Monitoimihalli. Moni urheilulaji tuskailee Lappeenrannassa huonojen harjoitusolosuhteiden keskellä. Monitoimihallia kaipaisivat kipeästi etenkin yleisurheilijat.

Vesa Salminen

Pienten lajien edustajat pelkäävät jäähallin jyräävän muut toiveet harjoitusolosuhteiden parantamisesta. Suuri huoli taas kerran ohi lipuvasta monitoimihallista on yleisurheilijoilla.

– Pelko on suuri, että siihen suuntaan mennään, että unohdetaan taas muut, Lappeenrannan Urheilu-Miesten puheenjohtaja Mauri Auvinen sanoo.

Lappeenrannassa on vastikään tehty sekä jäähalliraportti Kisapuiston katto-ongelmien pakottamana että uusi selvitys maakunta-areenasta. Uudesta jäähallista tai vanhan katon korjaamisesta on tehtävä joku linjaus kesän jälkeen.

Se saattaa ratkaista vuosikymmeniksi myös sisäharjoittelutilojen kohtalon.

– Monitoimihallin tarve on ollut esillä 1980-luvulta lähtien. Erilaisilla väliaikaisratkaisuilla olosuhteita on yritetty parantaa, mutta ratkaisut ovat olleet hyvin puutteellisia, Auvinen sanoo.

Lappeenrannan Urheilu-Miehet oli kutsunut torstaiksi koolle muiden lajien edustajia sekä tiedotusvälineitä kuulemaan huolia ja keskustelemaan monitoimihallista.

– Tilapäisratkaisu, jossa yleisurheilulle arvotaan joku juoksusuora, ei mahdollista kunnollista harjoittelua. Kiertävä rata ja hallin monikäyttöisyys palvelevat kaikkia, Auvinen toteaa.

Auvisen mukaan myös Lappeenrannan kouluverkon uudistaminen uhkaa viedä monta harjoitustilaa.

– Yleisurheilussa ei ole mahdollista järjestää harjoituskaudella mitään alle 10-vuotiaille, koska tiloja ei ole. Jos nyt ei saada parempia olosuhteita, meidän on enää vaikea taistella tuulimyllyjä vastaan.

Pahin väliinputoaja harjoitusolosuhteissa on Lappeenrannassa jo vuosia ollut yleisurheilu.

– Toivon, että päättäjät ymmärtäisivät, että me kaikki olemme pulassa. Jos urheilutalo on remontin vuoksi suljettu yhden talven, kyllä siinä koko Pohjolankatu on pulassa, LUM:n valmennuspäällikkö Tommi Viskari viittaa myös koulujen ongelmiin.

LUM maksaa talviharjoituskaudella harjoitusmatkoja Pajulahteen ja tukee urheilijoiden harjoitusleirejä Viskarin mukaan kymmenillä tuhansilla euroilla joka vuosi.

– Toivoisin, että yhteiskunta arvostaisi tätä työtä, mitä teemme. Kyllä meille ymmärrystä löytyy, mutta että olisi halu ja uskallus tehdä päätöksiä olosuhteista.

Mauri Auvisen mallissa sisähallissa olisi kiertävä 200 metrin rata ja kaikki yleisurheilun suorituspaikat.

– Lähtökohta pitää olla, että yhden lajin ehdoilla ei ratkaisuja tehdä, vaan on otettava huomioon tulevaisuus, eri lajien harrastajat ja kuntoilijat sekä ihmisten vapaa-aika.

Ville Kuusela

Puheenjohtaja, NST

– Salibandyssa vaatimukset ja harrastajamäärät kasvavat koko ajan. Salitilan puute estää ottamasta uusia lapsia mukaan. Hallikonseptiin en ota kantaa, mutta jos yleisurheilu saisi tilaa, se vapauttaisi muille lisätilaa. Nyt normiharrastajat eivät mahdu oikein mihinkään. Jos yrität löytää talviaikaan jonkun salin, etkä ole minkään urheiluseuran jäsen, et varmaan löydä.

– Jäähalli varmaankin tulee, mutta toivoisin, että monitoimihallista tehtäisiin selkeä päätös tulee tai ei.

Tommi Viskari

Valmennuspäällikkö, LUM

– Lähes kaikki palloilulajit ovat meillä pääsarjatasolla ja oheisharjoittelu vaatii olosuhteet sille tasolle. Nyt urheilutalon juoksusuoralla ollaan oltu me, muut eivät sinne edes pääse.

– Tämä on päivittäistä selviytymistaistelua, ja kun 2018-2019 urheilutalo menee talveksi remonttiin, moni seura on lirissä. Toivon päättäjien ymmärtävän, että me kaikki olemme pulassa. Uusien tilojen tarve on kova oli laji mikä tahansa.

Maija Vattulainen

Puheenjohtaja, Judoseura

Kamiza

– Meillä on hapen saannin suhteen vuoristo-olosuhteet. Joustotatami mahdollistaa myös vähän raihnaisemmille kaatumisen, mutta koulujen salien huonokuntoisille voimistelumatoille on ihan liian rajua tulla alas. Katsomotilaa meillä ei ole. On iso kustannus järjestää kilpailuja, jos vuokrataan matot muualta ja maksetaan rahdit.

– Isossa urheilutilassa monet lajit voisivat harjoitella vierekkäin. Minusta tämä on myös tasa-arvokysymys. Kaupungin pitää tarjota kaikille liikuntaryhmille mahdollisuus harrastaa.

Henna Uronen

Puheenjohtaja, Lappeenrannan taekwondoseura

– Urheilutalolla meillä on kaksi tilaa käytössä, mutta kamppailutilassa ilmanvaihto on ongelma. Kun 20-30 henkeä harjoittelee, ilma tahtoo loppua. Voimistelusali ei kovin hyvin sovi lajiharjoitteluun. Sen vanha karvainen matto on todella huono ja iho palaa siinä.

– Me aikuiset pystymme treenaamaan palloilusalien kovalla lattialla, mutta lapsia on huono viedä kaatumaan sinne.

Markku Timonen

Harraste- ja valmennuspäällikkö, LaPa

– Lasten ja nuorten harrastuksessa on eniten ongelmia. Olemme pyrkineet luomaan nuorille harrastustoimintaa, mutta yleensä se kaatuu tilojen puutteeseen. Talviharjoittelun suhteen on selkeitä ongelmia. Olisi edes kohtuullisia harjoituspaikkoja. Jos monitoimihalli tulisi, se vapauttaisi meidän junioreille parempia tiloja muualta.

– Amiksen kenttää pitäisi myös kehittää niin, että se olisi koko talven auki.

Ville Lantta

Toiminnanjohtaja, Pesä Ysit

– Meillä on pesiksessä yksi treenipaikka, Kourula, jossa voidaan talvella lajiharjoitella. Esimerkiksi juoksurataa ja ominaisharjoittelutiloja tarvitsevat kaikki palloilulajit. Meillä lyönti- ja heittopaikat ovat tärkeässä roolissa, eikä niitä tällä hetkellä edes ole.

– Pelitilaa meillä on hyvin Aviasportissa Imatralla, mutta perusharjoittelutilalle on tarvetta.

 

 

Kirjoittaja:
Vesa Salminen