Väestökato kalvaa Etelä-Karjalaa

Väestö. Muuttoliike muualle kasvaa, ja syntyneiden määrä alitti viime vuonna tuhannen lapsen rajan. Maakunnan ainoa muuttovoittaja on Lappeenranta, mutta sekään ei kasva ennustetusti.

Stina Kivinen

Etelä-Karjalan väestö pienenee ennustettua nopeammin. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa väestömäärä painui jopa alle 130 000 henkilön, 129 968 asukkaaseen. Vuoden 2015 ennuste arvioi vastaavan pudotuksen tulevan vasta vuonna 2020.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan maakunnan väkiluku pienenee vuoteen 2040 mennessä 125 000 asukkaaseen. Mikäli kehitys jatkuu nykyisenlaisena, väkeä voi reilun 20 vuoden päästä olla vieläkin vähemmän.

Eteläkarjalaisia oli viime vuoden lopussa noin 130 500. Ennusteen mukaan asukkaita olisi pitänyt olla yli 131 000.

Maakunnan ainoa muuttovoittaja on Lappeenranta, mutta senkin väestömäärä on kasvanut arvioitua vähemmän.

Alkuvuonna 2017 myös Lappeenrannan väestömäärä väheni 343 hengellä. Ennakkoväkiluvun mukaan asukkaita oli kesäkuussa 72 539.

Touko-kesäkuun aikana väestön vähenemiseen vaikuttavat korkeakouluista valmistuvat ja poismuuttavat opiskelijat.

Vuoden 1972 jälkeen maakunnan väestö on pienentynyt 144 000 asukkaasta noin kymmeneksellä. Tilastokeskuksen tarjoama tieto väestönkehityksestä alkaa tuosta vuodesta.

Uusimmat, varmistetut tiedot ovat vuoden 2016 lopusta.

Alle 45-vuotiaiden asukkaiden määrä on pienentynyt jatkuvasti, kun taas 50-vuotiaitten ja sitä vanhempien määrä on kasvanut.

Esimerkiksi Imatralla vuonna 1972 oli 25-vuotiaita ihmisiä 669, mutta 2016 heitä oli enää 263. Määrä on 61 prosenttia pienempi kuin 70-luvun alussa.

Myös Lappeenrannassa lasten ja nuorten määrä on vähentynyt ja vanhemman väestön määrä kasvanut. Väestön ikääntymisestä kertoo esimerkiksi se, että 1972 Lappeenrannassa oli 85-vuotiaita 58 henkeä, kun taas vuonna 2016 heitä oli jo 355.

Väestön kokonaismuutos on tilaston ensimmäisesta vuodesta 1980 ollut lähes jatkuvasti vähenevä. Viime vuonna väestö väheni 649 ihmisellä.

 

Muuttoliike Etelä-Karjalasta on kiihtynyt. Muihin maakuntiin muuttaneita on nykyään 58 prosenttia enemmän kuin vuonna 1990. Vuonna 2016 pois muutti 3 928 henkilöä. Eniten ihmisiä muutti Uudellemaalle, mutta muuttajien määrä on lisääntyny kaikkiin maakuntiin.

Sen sijaan muutto ulkomailta Etelä-Karjalaan on lisääntynyt. Vuonna 1990 muualla kuin Suomessa syntyneitä oli 1 118  ja vuonna 2016 jo 7 559.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen huomauttaakin, että ilman maahanmuuttoa maakunnan väestötilanne olisi vieläkin heikompi.

 

Myös syntyneiden määrä on pienentynyt. Elävänä syntyneitä saatiin Etelä-Karjalaan vuonna 1987 1 474, mutta vuonna 2016 enää 985.

Kuoleman kautta maakunnan väestöstä poistui viime vuonna 1 673 henkilöä.

1990-luvun alun jälkeen ihmisiä on jatkuvasti kuollut enemmän kuin syntynyt.

 

Kirjoittaja:
Stina Kivinen