Yliopisto tasoittaa maakunnan tilannetta

Stina Kivinen

Muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo, että väestönkehitys on polarisoitunut voimakkaasti viimeisen 3—4 vuoden aikana. Vahvat alueet, kuten Helsingin metropolialue ja maakuntien keskukset vahvistuvat entisestään, ja muut jäävät heikkenevään kierteeseen. Koko Suomen väestönkehitys on heikkoa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Muualla ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee, mutta Suomessa asia on lähes kaikkialla päinvastoin. Voittajia ovat lähinnä Etelä-Suomen isot kasvukeskukset ja osa Pohjanmaasta. Etelä-Karjala ei ole ainoa alue, jossa väestönkehitys on odotettua heikompaa. Kymenlaaksossa asiat ovat Aron mukaan vielä huonommin. — Lappeenrannassa on virkeä yliopisto ja vahva ammattikorkeakoulu. Se pitää maakunnan tilannetta tasaisena ja jopa peittää tilanteen huononemista. Jos tilanne olisi sama kuin Kotkassa tai Kouvolassa, koko maakunnan kehitys olisi paljon synkempää, Aro sanoo. Väestönkehityksen ongelma on siinä, että muutokset on mahdollista huomata vasta pitkällä aikavälillä. Nopeita ratkaisujakaan ei ole tarjolla. Aron mukaan maahanmuuttoa pitäisi kasvattaa, jotta työikäisiä saataisiin koko Suomeen lisää. Lisäksi syntyvyys pitäisi saada nousuun.