Piia Kaskinen
Ensimmäiset lukuvuosimaksuja maksavat opiskelijat aloittavat opintonsa Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tänä syksynä.
Laki velvoittaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksamaan lukukausimaksuja tästä syksystä eteenpäin.
Ammattikorkeakoulu on kerännyt yli 315 000 euroa lukukausimaksuja elokuun puoliväliin mennessä. Summa ylitti toiveet, kertoo vararehtori Merja Heino.
— Vertailutietoa ei vielä ole, mutta uskon että summa on iso myös valtakunnallisesti.
Summa pitää sisällään 72 opiskelijaa. Suurin osa tulee Venäjältä ja Vietnamista, osa myös Nepalista ja Bangladeshista. Heistä 70 opiskelee perustutkintoa, ja kaksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, kertoo palvelupäällikkö Hanna-Kaisa Parikka.
Korkeakoulut määrittelevät maksujensa suuruuden itse. Saimaan ammattikorkeakoululla perustutkinto maksaa 4 300 euroa lukukaudessa, ylempi 5 100 euroa, ja yhteistyökorkeakoulujen kaksoistutkinto-opiskelija 1 500 euroa.
Opiskelijat voivat kuitenkin hakea lukukausimaksuja mutkan kautta takaisin.
Maksut menevät stipendirahastoon, ja jos opiskelija suorittaa 55 opintopistettä vuodessa, hän pystyy hakemaan rahastosta stipendiä seuraavan lukukausimaksun kattamiseksi.
Jos opinnot eivät etene, stipendejä ei myönnetä ja maksut jäävät ammattikorkeakoululle.
— Toivomme, että tämä motivoi opiskelijoita valmistumaan ajoissa, Parikka sanoo.
55 opintopistettä vuodessa on tärkeä raja myös Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan. Liki neljännes ammattikorkeakoulun perusrahoituksesta määräytyy sen perusteella, kuinka suuri osa opiskelijoista on edennyt tätä vuosivauhtia, Parikka valottaa.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on toisenlainen tilanne. Siellä lukukausimaksuja on kertynyt 35 000—45 000 euroa. Katastrofista ei kuitenkaan ole kyse.
— Tämä on suunniteltu tilanne, kertoo kansainvälisten asioiden johtaja Janne Hokkanen.
Lukuvuosi LUT:ssa maksaa 10 000 euroa. Yliopisto halusi varmistaa, etteivät sen kansainväliset hakijamäärät putoa maksullisuuden takia.
— Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa maksullisuuteen siirryttiin jo aikaisemmin. Suuret maksut aiheuttivat rajun pudotuksen hakijamääriin.
Toisin kuin ammattikorkeakoulun, yliopiston stipendijärjestelmä on etupainotteinen. Tänä vuonna yliopistoon valittiin satakunta sellaista maksuvelvollista opiskelijaa, ja noin 65 prosentille heistä myönnettiin maksun kattava apuraha.
Strategia toimi, Hokkanen toteaa: opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä laski viimevuotisesta vain yhdellä.