Terveiset tuhansien vuosien takaa

Joutseno. Kuurmanpohjan kaivauksella kaivetaan esiin merkkejä kivikautisen asutuksen jäänteistä viiden sentin kerros kerrallaan.

Helena Korpela

Kun menee tarpeeksi pitkälle metsään, ohi keltaisten rajavyöhykekylttien, alkaa metsämaastosta yhtäkkiä hahmottua telttoja. Kun menee vielä lähemmäksi, huomaa, että telttojen takana on hiekkakuoppa, ja sen äärellä joukko vimmatusti työskenteleviä ihmisiä.

Joutsenon Kuurmanpohjassa, Muilamäen arkeologisella tutkimuspaikalla kaivetaan esiin kivikautisen asutuksen jäänteitä.

Kaivauksia johtavat arkeologi Tapani Rostedt sekä professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta. Apunaan heillä on toistakymmentä arkeologian harrastajaa. He kaivavat parhaillaan esiin oletetun kivikautisen talon jäännöksiä. Se on sijainnut Kuurmanpohjassa noin 10 500 vuotta sitten.

-Oletus on, että talon toinen nurkka muodostuu pian kaivamallemme alueelle. Sen voi päätellä löytöjen määrästä, kertoo Kriiska.

Torstaina kaivaukset ovat olleet käynnissä vasta päivän. Silti alueelta on jo löytynyt toistasataa kvartsikiven sirua sekä jonkin verran piitä.

Maa-ainesta poistetaan ja seulotaan noin viiden senttimetrin paksuinen kerros kerrallaan. Kvartsinpalat jäävät seulaan, jonka jälkeen ne pussitetaan ja kiinnitetään naulalla löytöpaikan kohdalle.

-Viime kesän kaivauksissa teimme yli 1 800 löytöä, kertoo Rostedt.

Kuurmanpohjassa tehdään nyt kaivauksia kolmatta kesää, ja työt jatkuvat vielä ainakin kahden vuoden ajan. Kesä on kaivamisen aikaa. Syksyllä näytteet kerätään ja analysoidaan.

Kuurmanpohjan rajavyöhykkeellä sijaitseva alue on yksi parhaita paikkoja tutkia jääkauden jälkeistä asutusta Suomessa. Esiin kaivettavan talon kohdalla ei ole ollut myöhempää asutusta, joten tuhansien vuosien takainen asutuskerrostuma erottuu selvästi.

Tällä paikalla ei ole myöskään riskiä siitä, että löydökset sekoittuisivat myöhempien aikakausien jäänteisiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hiekan seasta esiin seuloutuvat kvartsit ja piikiven palat ovat tätä ennen olleet ihmisen käsissä yli 10 000 vuotta sitten.

-Löydetyt kvartsit ovat käytännössä jätettä, jota on syntynyt, kun kiviä on murskattu esimerkiksi työkalujen tekemistä varten, Kriiska kertoo.

Vastaavia asutuksia on löydetty muun muassa Virosta ja Keski-Venäjältä. Ihmisten väliset yhteydet ovat kuitenkin katkenneet, ja on muodostunut pienempiä yhteisöjä.

-Yhteydet kauemmas katkeavat, jos lähipiirissä on jo kaikki se, mitä tarvitsee. Tuhansista vuosista huolimatta ihmiset toimivat edelleen samoilla tavoin, Kriiska sanoo.

Kirjoittaja:
Helena Korpela