Korjataanko vanha vai puretaanko?

Lappeenranta. Monarikin paljastui korjauskelpoiseksi, mutta kirjasto säästyy Monaria varmemmin purkutuomiolta.

Anne Kotiharju

Kirjastohan on sisältä aivan upea ja ihana! Ja niin hyvällä paikalla. Näin toteaa Lappeenrannan kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Eeva Arvela (sd.). Vaikkei uusi lautakunta ole kirjaston tulevaisuutta käsitellytkään, Arvela on keskusteluissa huomannut arvorakennuksen saavan puoltajia.

-Uskon, että lautakunnassa kaikki ovat samaa mieltä. Ehdottomasti sen on pysyttävä entisellä, loistavan keskeisellä paikallaan. Kirjasto on kaunis ja avara, oman aikakautensa edustaja, kuvailee Arvela.

Arvela toteaa, että rakennus toki vaatii ajanmukaistamista niin, että kirjasto vastaa toiminnallisesti nykyajan vaateisiin.

Myös lautakunnan varapuheenjohtaja Karoliina Ahtiainen (kesk.) sanoo tässä vaiheessa olevansa nykyisen kirjaston säilyttämisen kannalla.

Edellinen kulttuurilautakunta otti jo kesäkuun alussa kantaa kirjaston säilymisen puolesta.

Sen sijaan Lappeenrannan nuoriso- ja monitoimitalo Monarin säilyttämistä niillä sijoillaan ei ole erityisemmin vaadittu.

-Mikä ettei se voisi säilyä nykyisellä hyvällä paikallaan, toteaa lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Harri Iljin( sd.), jonka mukaan asiasta ei ole vielä sen tarkemmin keskusteltu. Lisätietoja odotetaan.

Monarikin on todettu kesällä täysin korjauskelpoiseksi. Aiemmin sama todettiin maakuntakirjastosta. Pääkirjaston sekä Monarin kohtalo ratkeaa syksyn kuluessa. Kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelma valmistuu kohta, ja lautakunnat ottavat siihen kantaa lokakuussa.

Rakennukset joko peruskorjataan tai puretaan. Purkuvaihtoehdossa tontit voisi myydä liike- ja asuinrakentamiseen. Kirjastolle ja Monarille hankittaisiin uudet tilat muualta. Tilat voisivat löytyä myös purettujen rakennusten paikalle rakennettavista uusista rakennuksista.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo odottavansa selvityksiä. Kummankaan rakennuksen purkuvaihtoehtoa ei ole suljettu vielä pois.

-Taloudelliset ja toiminnalliset tekijät ratkaisevat. Peruskorjauksen aikataulullakin on merkitystä. Kaupunkikuvallinen näkökulma selvitetään myös ja se, että mitä tuolle keskeiselle paikalle voisi tulla korvaamaan noita rakennuksia.

Kuntotutkimusten perusteella kumpikin rakennus kannattaa peruskorjata. Kaupungin tilahallintapäällikön Kimmo Valtosen mukaan kuntotutkimuksista ei saa perustetta purkuvaatimuksiin.

-Kirjasto on ihan hyvässä kunnossa eikä Monari ole millään tavalla huonompi, vaan on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Molemmat rakennukset ovat täysin korjattavissa, sanoo Valtonen.

Pikaisia toimia vaativiin sisäilmaongelmiin on jo tartuttu.

Toimialajohtaja Tuija Willberg odottaa niinikään kohta valmistuvaa investointiohjelmaa.

Willberg muistuttaa, että joka tapauksessa molempien rakennusten toiminnoille taataan tilat jostain. Willberg uumoilee, että Monarille ehkä hieman avoimemmin ollaan valmiita hakemaan myös nykyiset tilat korvaavia vaihtoehtoja.

-Mutta omaa kantaani varten odotan vielä lisäselvityksiä.

Tästä on kyse

Monarin peruskorjaus oli alun perin suunniteltu ensi vuodelle, kustannusarvio oli 1,5 miljoonaa euroa. Kirjaston peruskorjaus oli suunniteltu vuosille 2020 ja 2021 ja sen kustannuksiksi oli arvioitu 7,5 miljoonaa euroa.

Rakennukset sijaitsevat kaupungin johdon mukaan paikalla, jolle olisi houkuttelevaa sijoittaa uusia rakennuksia. Näin kaupunki saisi tontinmyyntituloja.

Kaupunki selvittää rakennusten peruskorjauksen lisäksi muutkin vaihtoehdot.

Näitä rakennuksia käsitellään muiden investointien ohella kohta valmistuvassa kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelmassa.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju