Kuntien into rahoittaa Eksotea lopahti

Sote-uudistus. Lappeenranta irtisanoi palvelusopimuksen ja vaatii Eksotelta lisää avoimuutta. Kuntien satsaukset siirtyvät sote-uudistuksessa valtiolle.

Anne Kotiharju

Et kai sinäkään investoisi uusiin kenkiin, jos tiedät, että jalkasi amputoidaan? Näin konkretisoi Lappeenrannan strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen kaupungin asennetta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin uusiin investointeihin ja kehittämishankkeisiin.

-Miksi Lappeenranta rahoittaisi eurollakaan jotain keskussairaalaa, kun se kuitenkin viedään meiltä pois kahden vuoden kuluttua? kuvailee Naukkarinen asetelmaa.

Sote-uudistus siirtyi vuodella ja kunnat joutuvat rahoittamaan sote-palveluja vuoden 2020 alkuun.

Lappeenrannan kaupunki irtisanoi palvelusopimuksen Eksoten kanssa tästä syksystä eteenpäin ja vaati uusia neuvotteluja. Niissä sopimusta katsottaisiin vuoden 2019 loppuun.

Naukkarisen mukaan kaupunki muun muassa haluaa velvoittaa Eksoten luovuttamaan tietoja suunnitelmistaan nykyistä aiemmassa vaiheessa, jos suunnitelmilla on vaikutus kaupungin talouteen.

Eksoten toimitusjohtajan Pentti Itkosen mielestä palvelusopimuksen irtisanomisessa ”ei ole mitään järkeä”.

-Se on Lappeenrannalta aivan ylimitoitettu toimenpide, turhaa ja tarpeetonta hermoilua. Eivät muut kunnat ole noin toimineet.

Itkonen pelkää, etteivät kunnat halua enää tukea Eksoten toiminnan kehittämistä viimeistä kahta vuotta.

-Tämä sama ongelma tulee nyt esiin kaikkialla Suomessa. Tämä on iso ongelma.

Lisäksi Itkosen mielestä nimenomaan Lappeenrannan kannattaisi nyt rahoittaa Eksotea ja keskussairaalaa.

-Riippumatta siitä, kuka omistaa jatkossa nämä rakennukset, ei kannata nyt hukata tänne saatua laajan päivystyksen sairaalaa sen takia, että lyhytnäköisesti tuijotetaan jotain kahden vuoden siirtymäaikaa.

Eksoten hallituksen puheenjohtajan Marja-Liisa Vesterisen (sd.) mukaan erityisesti Lappeenrannan kaupunki on ollut hermostunut.

-Sen ymmärrän, että kunnat ovat huolissaan investoinneista. Mutta että elettäisiin kaksi ja puoli vuotta ilman kehittämistä, ei tule kuuloonkaan.

Naukkarinen selvittää, ettei Lappeenranta halua estää Eksoten investointeja tai kehittymistä.

-Mutta näitä voi rahoittaa muilla keinoilla kuin kaivamalla rahat kaupungin budjetista.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva vaatii Eksotelta lisää avoimuutta.

-Eivät omistajat voi antaa avointa valtakirjaa ja shekkiä, vaan hankkeiden rahoitus olisi hyvä katsoa yhdessä omistajien kanssa.

Jarva harmittelee poikkeuksellista tilannetta.

-Kun sekä omaisuus että palvelut siirtyvät kunnilta valtion hoidettavaksi, on ymmärrettävää, että olemme kiinnostuneita siitä, mitä siirtyy ja millä ehdoilla. Emme suinkaan halua estää Eksoten kehittämistä, se on väärä tulkinta.

Kaupunki jatkossakin rahoittaa Eksoten palvelut ja ydintoiminnan, mutta investointien omarahoitus ja hallinnon rahoitus neuvotellaan erikseen.

Pentti Itkonen muistuttaa, että kunnat olisivat joutuneet törmäämään tyhjiksi jäävien toimitilojen ongelmaan ilman sote-uudistustakin.

-Joka tapauksessa tilojen tarve pienenee muun muassa digitalisaation ja toimintatapojen muutoksen ansiosta.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju