Piia Kaskinen
Presidentti P.E. Svinhufvudin kodin pihalle Luumäelle saapui keskiviikkoaamuna iso nosturi. Se ryhtyi nostamaan paikoilleen spiiroja, kattokoristeita.
Kotkaniemen spiirat ovat valkoisia, pitkiä piikkejä. Niitä nostetaan kaikkiaan viisi kappaletta eri puolille kattoa.
Koristeiden alaosassa on ikään kuin alaosastaan avoin kellotaulu, ympyrä. Ympyrä on halkaisijaltaan noin metrin mittainen, ja sen kellonviisarit ovat tutussa hymyasennossa, kuin kymmentä vaille kaksi, kertoo koristeiden tekijä, lappeenrantalainen Ari Jäkälä.
Komeuden kruunaava piikki kohoaa reilun kolmen metrin korkeuteen, hän kertoo.
Vuonna 1898 valmistuneen Kotkaniemen katon korkeissa harjoissa oli spiirat jo alunperin.
Ne poistettiin vuonna 1936, sillä silloin Kotkaniemeen asennettiin edellinen tiilikatto, kertoo Sirkka Svinhufvud, Kotkaniemen viimeisin emäntä.
Nyt, kun Kotkaniemeen on tehty uusi hieno tiilikatto, spiirat päätettiin palauttaa. Nyt nostettavat koristeet valmistuivat jo viime talvena.
Ensin arkkitehtitoimisto valmisti arkistokuvien perusteella koristeista arkkitehtikuvat. Jäkälän osuus alkoi sopivan pylvään valinnalla — sillä näihin spiiroihin kuului perinteinen yhden parrun pylväs.
— Sitä ei tällä kertaa kuitenkaan valittu perinteisellä tavalla, eli menemällä metsään, katsomalla että tuossa on suora runko, ja kaatamalla sitä, Jäkälä nauraa.
Sen sijaan Jäkälä meni savitaipalelaiselle sahalle, levitteli muutaman parrunipun auki kunnes löytyi sopivia. Suoria, halkeamiltaan hyviä, ja mäntyisiä.
Kotkaniemi oli presidentti P.E. Svinhufvudin perheen koti vuosina 1908—1944. Svinhufvud asui Kotkaniemessä kuolemaansa saakka.