Kaisa Juntunen
Rikkilän kyläkoulun päästötodistuksen saaneet oppilaat asettuivat yhteiskuvaan vuonna 1922. He olivat saaneet arvosanat muun muassa muoto-opista sekä pintain ja kappalten mittaamisesta.
Nuo lapset eivät arvanneet, että heidän todistuksiaan tutkaillaan vielä 100 vuotta myöhemmin.
Rikkilän kylän historiikkia kerännyt Anja Hytti-Oikkonen vietti päivän Lappeenrannan kaupungin arkistossa. Siellä hän tutki muun muassa kyläläisten vanhoja todistuksia.
Historiikista alettiin haaveilla entisten ja nykyisten kyläläisten tapaamisissa lakkautetulla Rikkilän koululla. Hytti-Oikkonen ryhtyi toimeen yhdessä miehensä Matti Oikkosen kanssa vuosi sitten.
— Houkuttelin mukaan muun muassa muita entisiä Rikkilän nuorisoseuran voimistelijoita, Hytti-Oikkonen kertoo.
Jokaiseen kylän postilaatikkoon toimitettiin toive, että ihmiset etsisivät kuvia ja kertoisivat muistojaan. Kylästä pois muuttaneita tavoiteltiin myös.
— Jotkut osallistuivat auliisti, mutta toiset eivät lotkauttaneet korvaansakaan ja heitä piti maanitella.
Kova työ historiikissa on ollut.
— Hyvä, että asetimme selkeän julkistamispäivän. Muuten homma olisi venynyt venymistään.
Hytti-Oikkonen kirjoitti itse keräämiään tietoja sekä ihmisiltä kuulemiaan tarinoita. Hän jaotteli sisällön selkeisiin kappaleisiin.
— Aika paljon tein turhaa työtä. Jos tekisin saman uudelleen, tekisin monet asiat toisin.
Materiaalia historiikkiin kertyi 330 sivun verran. Siinä kerrotaan kylän elämästä 1900-luvun alusta lähtien.
Historiikissa muistellaan muun muassa maamerkkejä ja kouluaikoja, VPK:n iltamia ja sonniosuuskuntaa.
Paljon on luettavissa tavallisesta arjesta. Kuinka kylässä on voinut valita ostospaikan kahdesta kaupasta ja töihin on menty tiilitehtaaseen, ja kuinka Lappeenrantaan lähtiessä on hypätty pysäkiltä lättähattujunaan.
— Urheilusta olisi tullut niin paljon juttua, että sitä en alkanut kaikkea kerätä, Hytti-Oikkonen sanoo.
Vireästä paikasta on tullut hiljainen. 1900-luvun alussa Rikkilässä eli 350 ihmistä, nyt siellä on alle sata asukasta.
Historiikkia ei paineta kirjaksi, vaan kaikki 50 sen tilannutta saavat kansiot. Voimistelujoukkueella on edessä sormijumppaa, kun he napovat kaikki sivut paikoilleen kansioihin.
Tekijöiden mielestä kansio on käytännöllisempi kuin kirja.
— Kansiosta jokainen saa kasata omanlaisensa historiikin jälkipolville. Kukin voi lisäillä omia sivuja, omia juttuja ja kuvia, Pirjo Laine sanoo.
Historiikki julkistetaan 6. marraskuuta.