Anne Kokkonen
Ainonkatu 29:ssä sijaitseva kerrostalo joutui keskiviikkona arvioivien katseitten ja kysymysten ristituleen. Peittääkö massoittelu läheisen puiston? Millainen on julkisivulinja suhteessa naapuritaloihin? Entä näkyvätkö Kimpisen männyt talonharjan yli?
Kerrostalon kunto ja sen oma rakennuskieli jäivät sivuseikoiksi, sillä korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit olivat kiinnostuneita kokonaisuudesta. Harvinaisen kenttäkäynnin tarkoituksena oli selvittää, miten suunniteltu rakentaminen vaikuttaisi Kaupunginlahden maisemaan, alueen kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön.
— Kyseessä ei ole suullinen käsittely. Juttu ratkaistaan istunnossa mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella, asiantuntijajoukkoa johtanut oikeusneuvos Riitta Mutikainen korosti.
Kiista Lappeenrannan Kaupunginlahden itärannan vanhimman kerrostalon rakennusoikeudesta on jatkunut vuosikymmeniä. Tämänkertainen jupakka alkoi vuonna 2014, kun kaupunki antoi luvan kerrostalon purkamiselle ja myönsi tontille lähes kaksinkertaisen määrän rakennusoikeutta aiempaan verrattuna.
Eläkkeellä oleva kaupungin rakennustarkastaja Klaus Pelkonen valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi tontin asemakaavamuutoksesta tehdyt valitukset. Osan valituksista hallinto-oikeus jätti tutkimatta.
Kiista eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen viime vuoden joulukuussa. Tontin kohtalo on ollut siitä pitäen auki.
— Jos rakennusoikeutta lisätään tällä tontilla, naapurit ryhtyvät vaatimaan samaa ja huono on olla heitä enää kieltämässä, Pelkonen kiteytti pahimman pelkonsa.
Talven ensimmäinen aurinkoinen pakkaspäivä nosti esiin Kaupunginlahden ympäristön parhaat puolet. Kimpisenkadun ja Kasinon kautta Linnoituksen valleille kiertäneet oikeusneuvokset saivat vielä varmistukseksi kuulla kävelevänsä valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä.
Asiantuntijoiden kamerat räpsyivät pitkin matkaa, mutta vallien näköalapaikalla into valokuvaukseen kiihtyi entisestään. Lahden poikki katsottuna kiistelty kerrostalokin näyttäytyi somasti ajan patinoimana, kun graffitit ja lohkeilleet rappaukset eivät enää erottuneet.
— Tässä olisi vaikka miten kauan, kun aurinko paistaa ja ollaan vielä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueella, Mutikainen totesi.
Livettävistä porrasaskelmista huolimatta oikeusneuvokset varmasti nauttivat poikkeuksellisesta päivästään. Kyseessä oli näet vasta vuoden toinen katselmus; edelliskerralla tutustuttiin broileritilan hajuhaittoihin Seinäjoella.