Anne Kokkonen
Lappeenrannan kaupungin suhteellinen asema muiden suurten kaupunkien joukossa on parantunut 2010-luvun aikana. Suomen 20 suurimmalle kaupungille tehdyssä 15 muuttujan elinvoimavertailussa Lappeenranta sijoittui yhdeksänneksi ja jätti taakseen muun muassa Oulun, Jyväskylän ja Kuopion.
Vielä paremmin Lappeenranta menestyi tarkasteltaessa kaupungin kehityksessä ja asemassa tapahtuneita suunnanmuutoksia 2010-luvun aikana. Tässä vertailussa Lappeenranta nousi viidenneksi Kuopion, Turun, Helsingin ja Rovaniemen jälkeen.
Vertailu perustuu valtiotieteiden tohtori Timo Aron ja hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenhon laskelmiin. Vertailun uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Parhaimmat vertailuluvut Lappeenranta sai tarkasteltaessa asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kehitystä ja tulonsaajien mediaanituloja. Lappeenrannan sijoitus oli näissä kuudes, kuten myös kunnan verotettavien tulojen kasvussa. Vieraskielisten osuus kasvoi Lappeenrannassa 2010—2016 suurista kaupungeista kahdeksanneksi eniten.
Heikoimmat sijoitukset liittyivät avoimen sektorin työpaikkojen osuuteen kaikista työpaikoista sekä hieman yllättäen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuteen kaupungin koko väestöstä. Molemmilla mittareilla Lappeenrannan sijoitus oli vasta 15.
Ainoan, kyseenalaisen ykkössijansa Lappeenranta sai asukaskohtaisia verotettavia tuloja käsittelevän osion sisällä. Kaupungin verotettavien tulojen kasvuvahti oli vuosina 2010—2015 28,5 prosenttia, mikä nosti Lappeenrannan suurten kaupunkien ykköseksi.
— Lappeenranta teki verotusratkaisunsa kerralla. Moni muu kaupunki on nostanut verotustaan myöhemmin ja useammissa erissä, joten kaikki ei näy aikavälin tilastoissa, Lappeenrannan kaupungin strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen selvittää.
Kaupunkien välisessä vertailussa menestyminen on ollut pantu tyytyväisyydellä merkille Lappeenrannan kaupungintalossa. Naukkarisen mukaan tulos osoittaa, että Lappeenranta painii nyt oikeassa sarjassa.
— Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on pääseminen viiden parhaimman kaupungin joukkoon. Siihen meillä on täydet edellytykset.
Saimaan rantaviiva, yliopisto ja venäläiset matkailijat ovat sen laatuisia menestyksen avaimia, että ne kelpaisivat mille tahansa kilpailijalle. Haasteena on ennen kaikkea työssä käyvien määrä kasvattaminen, koulutettujen nuorten aikuisten pitäminen kaupungissa sekä kaikkien mahdollisten esteiden purkaminen yritysten kasvun tieltä.
— Toivottavasti kaikki Etelä-Karjalan kunnat saadaan mukaan kehitykseen. Niiden menestys ei ole Lappeenrannalta pois.