Miksi tapahtumat karkaavat?

Tapahtumat. Moni tapahtuma on siirtynyt Lappeenrannasta Imatralle. Tapahtumajärjestäjät kritisoivat Lappeenrantaa paikkojen ja innostuksen puutteesta. Kysyimme asiaa myös kaupungilta.

Terhi Kinnunen

”Sopivat tilat puuttuvat”

Heidi Örling

Lappeenranta Dog Show

Pääsiäisenä järjestettävä koiranäyttely lähti Lappeenrannasta evakkoon Imatran Ukonniemen Aviasport-halliin vuonna 2014, kun Kisapuiston jäähallia tarvittiin jääkiekon nuorten MM-kisoihin. Sitä ennen koiranäyttely oli järjestetty Lappeenrannassa 67 kertaa.

— Imatralla on niin paljon hienommat puitteet, ettemme ole olleet valmiita tulemaan takaisin.

— Tilat ovat valoisat, meille yksi iso halli on käytännöllisempi kuin jäähalli, jossa on kaukalon laidat ja jää alla.

Koiranäyttelylle on myös tärkeää, että tapahtumapaikan vieressä on riittävästi parkkipaikkoja.

Periaatteessa koiranäyttely voisi tulla takaisin Lappeenrantaan, jos sopivat tilat löytyisivät. Mutta ensi vuonna Lappeenranta häviää nimestä, kun tapahtuman nimeksi muuttuu Saimaa Easter Dog Show.

— Ei ole tullut yhteydenottoja Lappeenrannan kaupungilta, että meidät haluttaisiin takaisin.

— Imatra on hirveän aktiivinen tapahtumien suhteen. He ottavat meihin aktiivisesti yhteyttä ja kysyvät, miten voivat markkinoida tapahtumaa.

Kaupunki vastaa

— On totta, että kaupunki ei ole panostanut riittävästi tapahtumatoiminnan palveluihin. Meillä ei ole riittävästi aikaa eikä resursseja myydä Lappeenrantaa tapahtumakaupunkina. Meidän pitää tehdä enemmän yhteistyötä myös paikallisten toimijoiden kanssa ja poistaa esteitä. Se on mahdollista vain, jos saamme lisää resursseja. Nykyiset alan koulutusta vailla olevat ja puolen vuoden välein vaihtuvat työllistämistyöntekijät ovat olleet ammattimaiseen tuotantoon nähden riittämättömiä. Toivottavasti saamme jatkossa yhden tapahtumatuottajan ja yhden sähköisten palvelujen tuottajan, Lappeenrannan tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio sanoo.

Lappeenranta on tiedostanut, että sen on kehitettävä toimintaansa tapahtumien houkuttelemisessa ja tapahtumajärjestäjien palvelemisessa.

Uudessa kaupungin strategiassa, jota ei ole vielä hyväksytty, tapahtumatoiminnan kehittäminen on nostettu yhdeksi kärkihankkeista, sanoo II kaupunginsihteeri ja viestintäjohtaja Alina Kujansivu.

— Tarkoituksena on, että mahdollisimman pian lähdemme viemään asiaa eteenpäin ja mietimme, miten pystymme palvelemaan paremmin olemassa olevia tapahtumajärjestäjiä ja tapahtumia sekä uusia tapahtumajärjestäjiä.

”Pitäisi olla yhden luukun periaate”

Saku Hyttinen

Linnoituksen yö,

pienpanimotapahtuma

Helsinki ja Oulu ovat Saku Hyttisen mielestä hyviä esimerkkejä kaupungeista, joissa tapahtumien järjestäminen sujuu jouhevasti.

— Helsinki on iso, ja voisi luulla, että se toimii kankeasti, eikä päätöksiä tehdä nopeasti. He ovat innoissaan tapahtumista, ja kaikki toimii. He kysyivät paljonko tarvitaan sähköä ja vettä. Toinen puoli oli, että heillä oli tiukat säännöt. Mutta se toimi hyvin. Siellä oli yksi koordinaattori, joka pystyi tekemään päätöksiä.

Lappeenrannassa tapahtumajärjestäjän pitää asioida monien kaupungin tahojen kanssa. Jos haluaa vuokrata Satamatorin, pitää olla yhteydessä kuuteen eri virkamieheen.

— Vuonna 1999 kun aloitimme, oli tämä sama ongelma. Silloin oli puhetta, että siirrytään yhden luukun periaatteeseen, mutta 18 vuodessa ei ole päästy siihen.

Lappeenrannan kaupungin pitäisi Hyttisen mielestä tehdä nykyistä enemmän, eikä vain puhua tapahtumien houkuttelemisesta. Hyttisen mukaan tapahtumajärjestäjiä ei pitäisi myöskään rahastaa.

— Lappeenrannassa ei ole seminaareja tai isoja kokouksia, koska meillä ei ole tiloja, joihin saisi mahtumaan tuhat ihmistä. On urheilutalo, mutta se ei ole messuhalli. Meiltä puuttuvat tilat, kunnes monitoimijäähalli joskus ehkä tulee.

— Teimme Imatralla pienpanimotapahtuman. Siellä oli ihan kiva ja helppo toimia, mutta ei se ollut parempi tai huonompi kuin Lappeenranta. Ihan samanlaista on toimia siellä tai täällä.

Kaupunki vastaa

Tapahtumapalvelut ei ole Jorma Kallion mukaan rahastanut tapahtumajärjestäjiä perusteettomasti eikä kohtuuttomasti.

— Olemme kehittäneet huikeasti satama-alueen ja Kasinopuiston sähköjärjestelmiä. Uusi järjestelmä otettiin käyttöön kesäkuussa, ja sitä ovat käyttäneet puolustusvoimat Suomi 100 -tapahtumassa, Suurmarkkinat ja nyt viimeksi Kalamarkkinat.

Kaupunki pyrkii myös yhden luukun periaatteeseen. Toistaiseksi pyrkimykset ovat kariutuneet, koska aikaa ja resursseja on ollut liian vähän, eikä sopivia tietokoneohjelmia ei ole ollut.

— Jos saamme luvatut resurssit, pystymme tuottamaan vuoden sisällä sähköisen kokeilualustan.

”Kaupunkien pitäisi kehittää paikkoja”

Tuomas Hallikas

Lappeefest, Go 90’s neljällä paikkakunnalla, Pitstop Party Imatralla

Lappeenrannan ja Imatran pitäisi panostaa nykyistä enemmän infrastruktuuriin, mainontaan ja markkinointiin, jos ne haluavat isoja ja toistuvia tapahtumia, Tuomas Hallikas sanoo.

— Paikkoihinkin pitäisi panostaa. Imatralla Virran puistoon on panostettu. Siellä on sähköä, vettä ja viemäröinti. Ilman niitä se olisi tekemätön paikka.

Kaupunkien ja kuntien kannattaisi tehdä myös yhteistyötä, kun tapahtuma-aikoja suunnitellaan.

— Täällä samalle viikonlopulle tumpataan monta tapahtumaa Parikkalassa, Ruokolahdella, Imatralla ja Lappeenrannassa. Sitten ihmetellään, ettei kaikille riittänyt kävijöitä.

Myös kaupunkien edustajien pitäisi olla aktiivisesti yhteydessä tapahtumien järjestäjiin.

— Turun kaupungin tapahtumapäällikkö soitti minulle ja kysyi tulemmeko ensi vuonnakin, että katsotaan päivää. He kysyvät mitä tarvitsette, miten suunnitellaan yhteinen mainonta ja markkinointi, missä tarvitsette apua.

Hallikas sanoo, että tapahtumajärjestäjät tarvitsevat myös rahaa ja kohtuullisia kustannuksia.

— Esimerkiksi Turun Linnanpuiston vuokra on noin 700 euroa tiistaista maanantaihin. Sähköstä piti maksaa erikseen. Vuokra on nimellinen. He eivät halua isoa vuokraa vaan tapahtumia. Kouvola on tukenut Pioneerifestivaalia rahallisesti.

Kaupunki vastaa

Jorma Kallio pohtii, mikä olisi sopiva paikka ulkoilmatapahtumien järjestämiseen Lappeenrannassa. Kiinnostavia paikkoja on Huhtiniemessä, Linnoituksessa, Pallonlahdella, satamassa sekä rautatieaseman ratapihan toisella puolella oleva alue.

Kallio sanoo ymmärtävänsä, että tapahtumajärjestäjät tarvitsisivat rahaa, mutta Lappeenrannalla ei sitä ole antaa.

Alina Kujansivu kertoo, että kaupungilla on käytössään muun muassa tapahtuma-avustuksia, joita voidaan myöntää täällä järjestettäville tapahtumille tiettyjen kriteerien puitteissa. Kaupunki myös tukee täällä järjestettäviä tapahtumia esimerkiksi kaupungin omissa medioissa tapahtuvalla markkinoinnilla.

— Myös tapahtuma-alueiden hinnoittelua ollaan uudistamassa ja yhdenmukaistamassa juuri siitä näkökulmasta, että Lappeenranta saisi houkuteltua uusia tapahtumia.

”Pienille tapahtumille mahdollisuuksia”

Juha Härkönen

Hiekkalinna, Karjalan kovin,

Itä räpäyttää

Monien tapahtumien järjestämisessä mukana ollut kaupunginvaltuutettu Juha Härkönen (kok.) pelkää, että tulevaisuudessa vain isot toimijat järjestävät tapahtumia Lappeenrannassa. Hän haluaa, että myös pienille tapahtumille annetaan mahdollisuuksia.

— Kustannuksiin kaupunki pystyy vaikuttamaan. Itä räpäyttää -tapahtuman kanssa törmättiin siihen, että pitää lyödä 5 000 euroa pöytään. Sillä saa alueen käyttöön ja suostumuksen. Kyse on siitä, kuinka hankalaksi ja kalliiksi tapahtumien järjestäminen tehdään.

Myös Härkönen on huomannut, että moni tapahtuma on lopettanut tai siirtynyt Lappeenrannasta Imatralle.

— Olemme saaneet vekkulilla karjalaisella asenteella — minun pihalleni ette tapahtumaa tule järjestämään — ajettua Rakuunarockin ja muut täältä pois.

Viime kesänä Lappeenrannasta Imatralle siirtyi crossfit-kilpailu Karjalan kovin. Ukonniemen stadion tarjosi tapahtumalle hyvät puitteet.

— Imatran ajojen järjestäjät kertoivat, että he voisivat näyttää pätkän tulevasta Karjalan kovin kisasta videotaululla. He eivät pyytäneet rahaa.

— Kaupungin pitäisi kysyä, miten voimme olla avuksi ja mitä voisimme tarjota.

Kaupunki vastaa

Jorma Kallion mukaan Lappeenrannan tavoitteena on, että tapahtumien ja niiden järjestäjien määrää kasvaa.

— Kaupunki haluaa kilpailla valtakunnallisesti näkyvistä tapahtumista, mutta samaan aikaan on pidettävä huolta siitä, että meillä on riittävästi tapahtumia, joissa kaupunkilaiset järjestävät toisilleen hauskaa.

— Kauppatorin, Satamatorin ja Joutsenon torin lavan varaaminen on ilmaista. Jos tapahtumajärjestäjä haluaa varata koko Satamatorin, ja jos siellä ei ole myyntitoimintaa, maksu on pieni, joitakin satoja euroja. Jos siellä on myyntitoimintaa, se on vähän kalliimpi. Meidän hinnat ovat alakantissa valtakunnallisesti.

Kalliokin on huomannut, että jotkut keskustassa asuvat haluaisivat asua hiljaisuudessa.

— Viime kesänä Satamatorilla oli kuusi bändi-iltaa. Siellä esiintyi nuoria, lappeenrantalaisia bändejä. Se herätti joissakin närää, koska he eivät olleet tottuneet siihen musiikin tyylilajiin. Kyllähän he ehkä lujaa soittivat. Mutta jos asuu keskellä kaupunkia, siellä kuuluu ääniä.

Kirjoittaja:
Terhi Kinnunen