Kuukausi: marraskuu 2017

Osmo’s Cosmoksen keikkabussia siivotaan harvoin, koska kukaan ei jaksa siivota yöllä. Rosoisuus kuuluu rokkielämään.

Lappeenranta. Suomen 20 suurinta kaupunkia analysoitiin 15 mittarilla. Lappeenrannan sijoittuminen yhdeksänneksi kertoo, että jotakin on tehty oikein.

Käsikirjoittaja. Marika Kesseli on laatinut käsikirjoituksen moneen musiikkiesitykseen Lappeenrannassa ja Imatralla. Hänen uusin tekstinsä esitetään kuoroteoksessa viikonloppuna.

Käsityö. Kurssitus ja taiteen perusopetus jatkuvat Tasihinin talossa. Myymälän asiakas- ja kassavirta on vähentynyt.

Lappeenrannan Pormestarin-korttelin kaavan valmistumista on odotettu kesästä lähtien. Perinteisten elokuvateattereiden tulevan kohtalon näkee kristallipallossa jo ennen sen esille tuloa, kun ynnää korttelissa tapahtuneet käänteet ja kaupungin sekä kiinteistönomistajan toiveet.

Petteri Värtö

Luumäellä sijaitsevan kotimuseon Kotkaniemen puutarha on valittu Vuoden maisemateoksi Etelä-Karjalassa. Valinnan tekivät Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Vuonna 2017 kilpailun teema oli Itsenäisyyden merkit maisemassa. Voittajien palkitsemisessa nousivat esiin yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja ympäristöstä välittäminen. Etelä-Suomen alueelta valittiin yhteensä kuusi maisematekoa. Ne ovat ehdokkaina valtakunnallisessa Vuoden maisemateko -kilpailussa, jonka voittaja julkistetaan 23. marraskuuta. Voittajien ohella maa- ja kotitalousnaiset nimesivät kaksi kunniamainintaa, joista toisen sai Röytyn kotiseututalon pihapiirin kunnostus Taipalsaarella.

IMATRA. Imatran kaupunki haluaa, että selvitystä Etelä-Karjalan maakunta-areenan rakentamiseksi jatketaan. Tontti olisi tarjolla Ukonniemessä.

Tapahtumat. Moni tapahtuma on siirtynyt Lappeenrannasta Imatralle. Tapahtumajärjestäjät kritisoivat Lappeenrantaa paikkojen ja innostuksen puutteesta. Kysyimme asiaa myös kaupungilta.

Koulutus. Lappeenrannan teknillinen yliopisto valmistelee sekä konsernin muodostamista että Lahden kampusta. Lappeenranta ei nauti erityisasemasta, vaan rahoitus menee yksikölle, joka tekee parasta tulosta.

Sari Pullinen Niille, jotka tuntevat Pähkinänsärkijän, Lappeenrannan tanssiopiston ja kaupunginteatterin versio tuo jotakin uutta. Sen, joka ei tunne, on vähän luntattava käsiohjelmasta. Klaaran ja Nikolaksen tarina jatkaa alkuperäistä kertomusta. Pääosissa ovat nuoret tanssinharrastajat ja klassinen baletti. Koska baletti tanssina on olemukseltaan silkkaa harmoniaa ja kauneutta, tarvittava ristiriita ja jännite on rakennettu tarinan tasolle. Nukkemestari, kreivi Drosselmeyer (Timo Sokura) järjestää joulujuhlat, joihin saapuvat myös kummityttö Klaara (Veera Varvemaa) ja veljenpoika Nikolas (vierailija Marcus Björkbom). Nuorten ensirakkauden silmäykset vaihtuvat nopeasti takaa-ajoon, kun Pähkinänsärkijänukke menee epäkuntoon ja alkaa jahdata Klaaraa. Suurta draamaa tarina ei tavoita eikä ehkä edes tavoittele.   Teoksen rakentamisessa ei ole säästelty voimia, aikaa eikä vaivaa. On helppo kuvitella myös se opetushyöty, joka tästä ponnistuksesta on harrastajille koitunut. Nuoret voivat olla lopputuloksesta ylpeitä. Pähkinänsärkijä on kokonaistaideteos, jossa jokainen osa toimii. Pienimpien tanssijoiden esiintyminen ja totaalinen läsnäolo ovat valloittavia. Isommat osoittavat taituruutensa. Ja kun näyttämöllä on yhtaikaa eri ikäisiä ballerinoja, näkee harrastuksen jatkumon: innokkaista pikkutytöistä kehittyy päämäärätietoisesti harrastavia nuoria. Balettinumeroiden lomassa nähdään nykytanssikoreografioita. Uhkaava lepakkolauma, veikeät puutarhatontut ja Pähkinänsärkijää esittävä Allan Olju breakdance -esityksineen tuovat särmää. Ryhmätanssit ovat näyttäviä ja soolotanssijat Veera Varvemaa ja Marcus Björkbom varmoja ja luonteikkaita. Kaikkiaan näyttämöllä nähdään yli puolensataa tanssijaa, sekä nuoria että aikuisia. On myös hauska seurata teatterinjohtaja Timo Sokuraa näyttämöllä. Hän on kuin ilmetty kreivi, ja hänen tanssiuransa näkyy roolityössä.   Näyttävä lavastus puhuu samaa kauneuden kieltä kuin balettitanssinumerot. Lumisade putoaa runsaana ja aidon tuntuisena uuden teatterin tekniikan ansiosta. Kartanomiljöö on saatu aikaan hyvin yksinkertaisin keinoin, kuten loisteliaalla joulukuusella, kaappikellolla ja portaikolla. Elävää orkesteria ei ole, vaan musiikki tulee kaiuttimista. Soikohan musiikki vähän liian hiljaa vai mistä johtui, että ainakaan ensi-illassa musiikin mahtipontisuus ei välittynyt niin kuin olisi toivonut. Musiikki myös päästi lävitseen balettitossujen kopseen.

Tanssi Pähkinänsärkijä — Klaaran ja Nikolaksen tarina. Lappeenrannan tanssiopisto ja Lappeenrannan kaupunginteatteri. Libretto E. T. A. Hoffmannin sadun pohjalta Eeva R. Tikka ja Arja Tervo. Musiikki Pjotr Tšaikovski, koreografi Arja Tervo, dramaturgi Eeva R. Tikka. Ensi-ilta 9.11. Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Esitykset jatkuvat 5.1.2018 saakka. Nuoret voivat olla lopputuloksesta ylpeitä.