Petteri Värtö
Darth Vader tuijottaa silmiin ja pöydällä olevaa kansiokasaa Jani Loijaksen työhuoneessa. Universumin pimeyden voimien ruhtinas on historian tutkijan seinälleen kiinnittämä koriste, mutta työnä on tuoda valoon paikallista sotilashistoriaa.
Vader on vaaninut Loijaksen perehtymistä kansioihin ja muuhun arkistomateriaaliin lokakuusta, jolloin tutkija aloitti peruskorjattavana olevan Ratsuväkimuseon perusnäyttelyn uudistamistyön.
Uusi näyttely ei kaadu ainakaan materiaalipulaan.
Jo pelkästään valokuvia on tuhansia.
— Museon tila on pieni, mutta näyttelykokemusta voi kasvattaa monilla keinoilla, Loijas kertoo.
Entinen esineistö oli esillä kuin Neuvostoliitto, jämähtäneesti. Imperiumin tyylille on tekeillä mittava vastaisku.
— Audiovisuaalisuutta tulee lisää, ja vaihtuvat näyttelyt ovat mahdollisia, Loijas hahmottelee.
Tässä vaiheessa rajana on vain mielikuvitus, mutta staattisuus on tarkoitus raijata roskalavalle yhtä matkaa talon pilaantuneiden rakenteiden kanssa.
Ratsuväkimuseo on monen vieraan suosikki: helppo käydä ja nopeasti nähty. Modernisoinnin tavoite on lisätä historian kerroksia ja tuoda ne nykypäivään.
Loijaksen tehtävällä on iso painolasti, jota sotahistorian harrastajat vahtivat haukan lailla.
— Se on tasapainottelua perinpohjaisen tiedon ja viihteellisyyden välillä, hän luonnehtii.
Lappeenrannassa kohtaavat kansainvälinen ja paikallishistoria, mikä tarkoittaa vaikkapa ratsuväelle tärkeän Breitenfeldin taistelun (17.9.1631) muistamista.
Ruotsin (ja Suomen) silloisen kuninkaan Kustaa II Aadolfin ensimmäinen voitto 30-vuotisessa sodassa on iso juttu entusiasteille, mutta kuinka kertoa se asiasta ensi kertaa kuulevalle.
— Pienten yksilötarinoiden kautta, Loijas on suunnitellut.
Arkistolähteitä on Ruotsin vallan ajalta niukalti, mutta Lappeenrannan taistelusta (23.8.1741) niitä jo löytyy ja on dramatisoituna hyödynnettykin. Mitä uudempi aika, sitä kattavampi arkisto.
— Oleellinen ja osuva tiivistäminen on vaikein tehtävä.
Rakuunaperinnettä Jani Loijas on katsellut läheltä. Asevelvollisena hän oli Mikkelissä, mutta teki museoavustajana töitä kolme kesää Linnoituksen portin pielessä.
— Dokumentti, jonka osassa rakuunat jalkautettiin (1947) pyöri näyttelyssä koko ajan.
Rakuunat ovat myös osa nykyistä kaupunkikuvaa ja näkyneet niin pullossa kuin viheriölläkin.
Viime mainittu on Loijaksen tuoreinta sarkaa. Historioitsijan kaksi edellistä näyttelykäsikirjoitusta ovat liittyneet kymenlaaksolaisiin urheiluperinteisiin.
Jani Loijas
Syntynyt Joutsenon Ahvenlammella vuonna 1984.
Lappeenrannan museoiden Ratsuväkimuseon uuden perusnäyttelyn käsikirjoittaja.
Valmistunut filosofian maisteriksi historiasta Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2013.
Avoliitossa, 2- ja 8-vuotiaat pojat.
Asunut Joutsenon Pöyhiänniemessä syksystä 2017.