Petteri Värtö
Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijäyhdistys haluaa olla läsnä teatteria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Käytännössä se tarkoittaa, että yhdistyksen edustajat istuvat kulttuuri- ja liikuntalautakunnan kokouksessa, kun esityslistalla on teatteriin liittyviä asioita. Näyttelijöillä on työehtosopimuksen mukaan tällainen oikeus, josta Lappeenrannassa on luovuttu vuosia sitten tarpeettomana. Ajankohtaisen oikeudesta teki teatterinjohtajan optiovuosidebatti.
Turbulenssi päättyi kaupunginteatterin henkilöstön yhteiseen toiveeseen työrauhasta 11. lokakuuta. Kaksi viikkoa julkilausuman julkaisua myöhemmin näyttelijäyhdistys pyysi kirjeitse kulttuuritoimen johtavilta virkamiehiltä lupaa seurata, kuinka heidän nykyinen lähin esimiehensä puhuu teatterin asioista poliittisille päättäjille. Julkilausuma ja kirje ovat harvinaisia ulostuloja ja uudenlaisia avauksia, mutta käsikirjoitus on ollut käytössä teatterissa läpi vuosien. Vain roolitukset ovat vaihdelleet.
Kaupunki tekee henkilöstökyselyn joka vuosi. Työntekijöiltä tiedustellaan muun muassa johtamisesta ja työilmapiiristä. Vastausten mukaan Lappeenrannan kaupunkiorganisaatiosta löytyy hyviä työpaikkoja. Teatteri ei ole koskaan lukeutunut niihin.
Teatteri on hyvin sektoroitu työpaikka: taiteellinen ja tekninen henkilökunta, lavastamo, puvustamo ja toimisto toimivat paitsi yhdessä myös erikseen. Jos joku asia omassa lokerossa alkaa häiritä, siitä voi hyvin helposti kasvattaa valituksen aiheen.
Kaupunginteatterista on tästä jopa tutkittua tietoa. Jatkuvasti huonot työilmapiiritulokset poikivat opinnäytetyön 2000-luvun alkuvuosina. Kyselytutkimuksen johtopäätös oli, että moni on teatterissa unelma-ammatissa mutta jotkut asiat vain närästävät.
Kyselyn vastaajat ovat jo entistä henkilöstöä. On silti hyvin todennäköistä, että myös nykyiset luovaa ja taiteellista työtä tekevät ihmiset ovat teatterissa unelma-ammatissa ja että unelmahommakin närkästyttää joskus. Sellaisiahan kaikki duunit ovat.
Työilmapiiri voi vaikuttaa moneen asiaan. Kaupunginteatterista käydyssä johtamiskeskustelussa on puhuttu muun muassa työuupumuksesta, joka on johtanut sairauspoissaoloihin. Teatteriyleisölle tämä näkyy tavallisesti esitysten peruuntumisena.
Teatterissa on perinteisesti menty näyttämölle vaikka pää kainalossa, mutta ala on keskusjärjestön mukaan muutoksessa. Taiteellinen henkilökunta on alkanut ymmärtää oman terveytensä päälle, mikä on lisännyt uskallusta olla pois sairauden takia.
Kaupunginteatterissa kevät 2014 ryöpsäytti esitysperuutukset puheenaiheeksi. Tuolloin teatteri selitti taiteellisen henkilökunnan sairastumisia entisen teatteritalon sisäilmaongelmilla. Peruutuksista ei ole silti päästy eroon uudessakaan teatterissa.
Tilastojen valossa kaupunginteatterin sairauspoissaolot ovat lisääntyneet tänä vuonna edelliseen verrattuna, mutta mahtuvat vuosittaisvaihtelun raameihin. Sairaskertomukset ovat yksilöllisiä, mutta eivät voi enää johtua sisäilmasta eivätkä työtiloista.
Lähteet: Lappeenrannan kaupunki, Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Teatterit