Vesa Salminen
Kaikki näyttää hyvältä. Tulevaisuus, perhe, yliopisto-opinnot ja elämän vakiintuminen Lappeenrantaan.
Silti Petteri Nokelainen sanoo tuntevansa lievää katkeruutta, koska ura jääkiekkoilijana loppui liian aikaisin. Alle kolmekymppisenä, kun mielessä poltteli yhä paluu jäälle.
– Ne ylä- ja alamäet, jotka pukukopissa koetaan. Kyllä mulla on niitä kova ikävä.
Kahdentoista ammattilaiskauden aikana Nokelainen laskee olleensa täysin terve yhtenä vuonna. Silti hän ehti pelata seitsemän kautta NHL:ssä ja AHL:ssä ja voittaa maailmanmestaruuden.
– 5-6 viimeistä kautta olivat tosi vaikeita, pelkkää loukkaantumista ja kuntoutumista. Silti se yllätti, miten vaikeata irti laskeminen oli. Ja vaikeata on vieläkin.
– Jotenkin tuntuu, että jäi niin paljon piippuun urheilijana.
Nokelainen opiskelee Lappeenrannan yliopistossa tuotantotaloutta. Jääkiekon pelaajayhdistyksen mukaan kolmasosa kiekkoilijoista lukee uran jälkeen kaupallista alaa ja kolmasosa liikuntaa. 20 prosenttia pelaajista opiskelee jotakin jo uransa aikana.
Kirjat kirjoitetaan niistä, jotka ryyppäävät.
– Mulla on ollut hyvä onni, että on ollut hirveän mielenkiintoisia asioita. Opiskelu, perhe, telkkarihommat… kalenteri on täynnä, Nokelainen kuvaa.
Ura kaukalossa loppui, mutta yliopistolla odotti yllätys. Lukion jälkeen hankittu opiskelupaikka oli jäissä odottamassa.
– Kun lukio-opinnoista oli 12-13 vuotta aikaa, ei ihan kaikki tietopankissa ole valmiina matematiikassa ja fysiikassa.
Nokelaisen mukaan pikku hiljaa hän on oppinut taas opiskelemaan. Koulussa odotti eri maailma kuin vuosikymmen sitten, kun 19-vuotias nuorukainen lähti lukiosta NHL:ään. Nyt hän sanoo olevansa syvällä epämukavuusalueella.
– Huippu-urheilijan ja joukkueurheilijan sosiaaliset taidot ovat ihan timanttiset samoin itseluottamus, kurinalaisuus ja tavoitteellisuus. Eihän sellaisesta sitoutumisesta ole tietoakaan yliopistomaailmassa kuin huippu-urheilijalla on.
Nokelainen kuvaa itseään äärimmäisyyksien ihmiseksi. Urheilun tuomaan tunneskaalaan verrattuna opiskelu on pakkopullaa.
– Eihän se jääkiekon pelaamista vastaa millään tavalla, mutta haastaa omalla tavallaan.
Jatkuvan kuntoutuksen keskellä ajatus jääkiekkouran loppumisesta ehti käydä mielessä, mutta aina kaukaloiden houkutus oli suurempi kuin siviilielämän.
– Uran loppupuolella osasin arvostaa jääkiekkoa paljon ja nautin jokaisesta terveestä hetkestä. Olen saanut jääkiekosta paljon enemmän kuin osasin pikkupoikana unelmoida.
Monta kertaa hän on ehtinyt pohtia, mikä johti vammakierteeseen. Mitä on tehty väärin harjoittelussa tai pelitavassa.
– Kun balanssi kerran kropasta häviää, tulee helposti loukkaantumiskierre. Sen balanssin takaisin saaminen on tosi vaikeaa.
Tällä hetkellä Nokelainen voi uida ja käydä kuntosalilla. Palloilu odottaa vielä.
Pelaaminen heitti Nokelaisen aiemmin milloin Sveitsiin, milloin Venäjälle tai Ruotsiin. Kesät kuluivat pääasiassa vaimon kotimaassa USA:ssa.
Nyt opiskelu sitoo nelihenkisen perheen Lappeenrantaan. Kolme varastoa maailmalla on tyhjennetty ja tavarat tuotu omaan taloon Kimpiseen.
– Ekaa kertaa elämässä kaikki kamat ovat yhden katon alla. Se on kyllä pirun hyvä fiilis.
Petteri Nokelainen
31-vuotias.
Syntynyt Imatralla.
Ura jääkiekkoilijana päättyi SaiPassa syksyllä 2015 kymmenen liigapelin jälkeen.
Pelannut ammattilaisena Suomen lisäksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Sveitsissä, Ruotsissa ja Venäjällä.
Vaimo ja kaksi pientä lasta.
Asuu Lappeenrannassa ja opiskelee yliopistossa tuotantotaloutta.