Anne Kotiharju
Etelä-Karjalassa kannattaa maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan pitää peukkuja maakunta- ja soteuudistuksen maaliin saamisen puolesta.
-Jos uudistukset kaatuisivat, syntyisi uusi tilanne. Etelä-Karjala poistettaisiin kartalta, sanoo uudistuksen läpimenoon vahvasti uskova Viialainen.
Maakunnista Etelä-Karjala hyötyy Viialaisen mukaan uudistuksessa eniten. Pieni Etelä-Karjala on yksi 18:sta perustettavasta maakunnasta, joka saa itsehallinnon ja omat rahat. Etelä-Karjalaan on saatu laajan päivystyksen sairaala. Eksote on muutenkin kehityksen etujoukoissa.
Muut vaihtoehdot tietäisivät isoja riskejä.
-On nyt saatu niin hyvät edellytykset kuin vain olla voi. Kun katsoo vaikka Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon, ne tulevat selvästi takamatkalta uudistuksessa. Eli ottavatko ne, jotka tätä nykyistä mallia nakertavat ja kaatavat, vastuun siitä, että meillä ei olisi kohta enää omaa maakuntaa ja että kunnat joudutaan pakolla fuusioimaan?
Viialaisen mukaan muissa vaihtoehdoissa sosiaali- ja terveyspalvelut menisivät laajemmille järjestäjille, ja se tietäisi kuntien pakkoliitoksia. Pienet kunnat lopetettaisiin ja liitettäisiin keskuskaupunkeihin. Toinen tie taas tarkoittaisi viiden, yhdeksän tai 12 alueen mallia. Etelä-Karjala lakkaisi olemasta.
-Muut reitit on tutkittu, ja nämä ovat jäljellä.
Jos valinnanvapauslainsäädäntö ei maaliskuussa mene eduskunnassa läpi, saattaa siinä samalla kaatua koko maakuntauudistuskin. Kokoomus on ainakin tähän asti linjannut, että ilman valinnanvapautta ei tule maakuntiakaan.
Uudistuksessa Suomeen tulee 18 maakuntaa, ja Etelä-Karjala on maakunnista kolmanneksi pienin.
Viialaisen mielestä uudistus on nähtävä myönteisenä mahdollisuutena.
-En kiistä sen tiettyjä uhkia, mutta ehdottomasti meille käy huonosti, jos tämä nyt onnistutaan kaatamaan.
Etelä-Karjalan pienuus tuo riskin myös nyt etenevässä uudistuksessa. Maakunnan rahkeet eivät ehkä riitä täyttämään maakunnalta vaadittavia kriteereitä. Laajan päivystyksen sairaalakin tarvitsisi lisää asiakkaita.
-Etelä-Karjala on kuitenkin kolmanneksi vaurain maakunta asukasta kohti. On vahva teollisuus, yliopisto ja rajanylityspaikat. Mutta on myös huono väestönkehitys, työllisyysaste ja liian vähän yritteliäisyyttä, listaa Viialainen.