MATTI VEIJALAINEN
Suomen uusin ja Etelä-Karjalan ensimmäinen krematorio on otettu käyttöön
Imatralla.
Karhumäen kappelin kylkeen rakennetussa laitoksessa ensimmäiset kolme
vainajaa tuhkattiin tiistaina. Tämän viikon aikana tarkoitus on saatella
tuonpuoleiseen uudenlaisella menettelytavalla kaikkiaan ainakin yhdeksän
tuhkattavaa.
Krematorion omistavan Imatran seurakunnan ylipuutarhurin Ari Ylähollon
mukaan uuden palvelun nostattama kiinnostus on ollut myönteinen yllätys.
Aikavarauskyselyjä on jo tullut Savonlinnasta saakka, joten krematorion
ennakoidut käyttöastearviot alkavat näyttää hyvinkin realistisilta.
Ylähollon mukaan tavoitteena on noin 600 vainajan tuhkaaminen vuosittain.
Laitoksen päämarkkina-aluetta on koko Etelä-Karjala. Käyttötavoite täyttyy,
jos alueen kaikista vainajista aletaan tulevaisuudessa tuhkata 40
prosenttia. Imatralla Ylähollo uskoo vainajien tuhkausasteen nousevan jo
lähivuosina niin, että perinteisellä arkkuhautauksella heistä haudataan
enää 20-30 prosenttia.
Seurakunnan talousjohtajan Hannu Tapanaisen mukaan lähtökohta on, että
pitkällä aikavälillä krematorion palvelumyynnillä katetaan laitoksen
investointi- sekä käyttökulut. Krematorio maksoi runsaat 800 000 euroa.
Tästä uunin osuus oli noin 300 000 euroa.
Imatran 140 euron tuhkaustaksa on maan alhaisimpia. Maksu on sama kaikilta
tuhkattavilta seura- tai uskontokunnasta riippumatta. Monet krematorioita
omistavat seurakunnat pitävät laitoksillaan vielä kaksia hintoja niin, että
vierasseurakuntalaisilta tuhkauksesta veloitetaan enemmän kuin omilta. Ensi
vuoden alussa voimaan tuleva lakimuutos kuitenkin lopettaa
kaksihintapolitiikan kaikilta seurakunnilta.
Hannu Tapanaisen mukaan krematorio varmistaa, että Imatran seurakunnan ei
tarvitse ryhtyä miettimään uuden arkkuhautuumaan hankintaa sukupolviin.
Tällaisilta investoinneilta Tapanainen uskoo välttyvän myös Etelä-Karjalan
muiden seurakuntien, kun Imatran krematorio alkaa seudullisesti nostaa
tuhkausastetta hautauksissa.
Kapasiteettia Imatran krematoriolla lasketaan olevan riittämiin.
-·Tokkopa Etelä-Karjalaan tarvitaan toista krematoriota koskaan, Hannu
Tapanainen ennakoi.
Imatran seurakunta päätti lopulta rakentaa krematorion yksin, kun
vuosikymmeniä puhuttu laajapohjaisempi investointi kuivui kokoon. Rutistus
alkoi vuonna 2000, kun Ilkka Ollonen ja Heikki Tanninen tekivät hankkeesta
valtuustoaloitteen. Molemmat olivat mukana myös rakennustoimikunnassa.
Maakaasu
polttoaineena
Maakaasukäyttöisenä Imatran krematorio on hyvin vähäpäästöinen.
Ympäristöviranomaisille laitoksen käytöstä on kuitenkin raportoitava
säännöllisestii.
Uuni lämmitetään alkuviikosta kerralla noin 750 asteeseen, ennen kuin
viikon ensimmäisten vainajien tuhkaaminen alkaa. Jatkossa tuhkaukset
tuottavat lämpöä lisää.
Tuhkausprosessi etenee siten, että arkku syttyy uunissa välittömästi.
Seuraavaksi ruumiista haihtuu vesi, ja sen jälkeen syttyvät rasvaa
sisältävät kudokset. Lopputuote on jälkipolttojen jälkeen puhdas tuhka,
mistä tekonivelet ja muut vastaavat osiot on siivilöity erilleen.
Vainajaa kohti tarvittava tuhkausaika vaihtelee tuhkattavan koosta
riippuen. Maksimissaan prosessi kestää puolitoista tuntia.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Valvomo. Krematoriouunin toimintaa ohjataan valvomohuoneesta, missä on
koekäyttövaiheessa konsulttina istunut uunintoimittajayhtiön edustaja
Markus Forsström. Varsinaisina käyttömestareina ryhtyvät työskentelemään
seurakunnan haudankaivajat oman päätoimensa ohessa.