MINNA MÄKINEN
Lappeenrannan kaupunki suunnittelee Viipurintien varteen, Mustolan radan
eteläpuolelle laajaa pientaloaluetta. Alueelle syntyisi alustavan
suunnitelman mukaan noin 530 tontin ja maksimissaan 2 700 asukkaan
asuinalue. Alueen rakentaminen toteutettaisiin vaiheittain vuosina 2007-2029.
Lappeenrannan kaupunki esitteli Viipurintien osayleiskaavaluonnosta
maanantaina kaupungintalolla. Suunnitelmasta oli kuulemassa noin 30 alueen
asukasta. Nykyään alueella asuu noin 155 ihmistä, joukossa kymmenkunta
maanviljelijää.
-·Vuoropuhelu alueen maanviljelijöiden kanssa on tärkeää. Rakentaminen
voidaan ajoittaa niin, ettei kenenkään elinkeino vaarannu. Kaupunki voi
tarvittaessa tarjota viljelijöille vaihtopeltoja, totesi kaupungin
yleiskaava-arkkitehti Katriina Wiljakkala.
Kaavaluonnosalue rajautuu lännessä Karijokeen, etelässä Rakkolanjokeen ja
idässä Tirilän koulun itäpuolelle. Alueen pinta-ala on noin 350 hehtaaria.
Kaupunki omistaa alueesta osan, mutta suuri osa on yksityisessä omistuksessa.
-·Jos kaupungille myy metsää, maksaa kaupunki saman hinnan kuin
metsäyhtiötkin, Wiljakkala vakuutti.
Kookkaita
tontteja
Kaupungin tavoite on tehdä alueesta ”omaleimainen korkeatasoinen
pientaloalue”, jolla voisi olla sekä pientaloja, rivitaloja että
yritystoimintaan sopivia rakennuksia. Myös kotitarveviljely voisi osalla
tonteista tulla kyseeseen.
-·Tavoite on, että alueelle saataisiin monipuolista tonttitarjontaa,
Wiljakkala totesi.
Pientalokorttelien on tarkoitus olla väljiä ja tonttien normaalia isompia.
-·1 000 neliön tonttien lisäksi voisi olla 1 500 ja 1 800 neliön tontteja.
Tonteilla voisi olla rakennusoikeutta jopa 400 neliötä.
-·Joihinkin kortteleihin voisi rakentaa vaikka hirsitaloja, joiden
rakentamismahdollisuuksia on kyselty. Tietenkään niitä ei rakennettaisi
sekaisin, vaan korttelittain.
Vesihuolto
määrää ajoituksen
Alueen maasto on kumpuilevaa, joten vesihuolto on järjestettävä pumppaamalla.
-·Vesihuollon järjestyminen määrää alueen rakentamisen ajoituksen,
Wiljakkala totesi.
Viipurintien itäpuolen painannealueille tulisi kolme vedenpumppaamoa ja
länsipuolelle neljä.
-·Vesi- ja viemäriverkoston rakennuskustannukset ovat arviolta 3 200 000
euroa ja katuverkoston noin 3 870 000 euroa, kertoi Maa ja Vesi Oy:n
Lappeenrannan toimistoarkkitehti Matti Veijovuori.
Viipurintieltä on tarkoitus tulla alueelle kaksi uutta tietä, toinen itä-,
toinen länsipuolelle. Karkkolantie ja Mielontie säilyisivät. Kun Mielontie
Natura-alueelle ja Karkkolantie Viipurintieltä Karijoelle muuttuvat
kaduiksi, tulevat niiden varteen kevyen liikenteen raitit.
-·Alueen kunnallistekniikan kokonaiskustannusten arvio on noin 7,4
miljoonaa euroa, Veijovuori sanoi.
Kaavan on määrä vaikuttaa vesien tilaan myönteisesti. Nyt Kaipialan
jätevedet menevät puhdistamattomina Rakkolanjokeen. Alueelle tuodaan
uudisrakentamisen yhteydessä vesijohto ja viemäri.
-·Alueella nyt olevat kiinteistöt voivat myös liittyä vesijohtoverkkoon,
Veijovuori totesi.
Alueella sijaitsee kolme lampea.
-·Lammet ovat suuri voimavara, niitä voidaan käyttää virkistykseen,
Wiljakkala sanoi.
Viipurintien katsotaan kestävän hyvin tulevan liikennemäärän lisäyksen.
Viipurintien varressa asuva Kari Seppänen on toista mieltä.
-·Pihalla on turha tälläkään hetkellä yrittää keskustella. Melulle pitäisi
jotakin tehdä.
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan meluaidan rakentaminen ei ole
todennäköistä.
Harkittua
rakentamista
Alueella sijaitsevat Humalsillansuo, Hölkönmäen lehtoalue ja Natura
2000-ohjelmaan kuuluva Vanhan Mielon metsä. Kaikki nuo alueet jätetään
Wiljakkalan mukaan rakentamatta.
-·Esimerkiksi suo on merkittävä luontoalue. Se on osittain kaupungin
omistuksessa. Kaupunki ostaa loputkin siitä.
Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on kartoittanut alueella noin 70
lintulajia. Joukossa ei ole uhanalaisia, mutta vaarantuneita ja uhanalaisia
kyllä.
-·Suuri osa lintualueista säilyy.
Alueella olevan kanahaukan pesimäpaikka pyritään säilyttämään.
Suojeltavia kohteita alueella ovat Karkkolantien pohjoispuolella oleva,
uhripaikkana toiminut muinainen kuppikallio sekä Tirilän kansakoulu.
Toteutus aikaisintaan
vuonna 2007
Viipurintien osayleiskaava-alueen toteutus voi alkaa, kun Ruukinmäen
asuntoalue saadaan rakennettua 2007-2008. Ensimmäinen toteutettava alue
olisi Kaipiala, sitten Suoniittu ja sen jälkeen Tirilän koulun tienoo.
-·Toivoisin, että Viipurintien itäpuolta pystyttäisiin lähteä kehittämään
kohtuullisen nopeasti, Wiljakkala sanoi.
Viipurintien länsipuolelle ei todennäköisesti ryhdytä rakentamaan ennen
vuotta 2015. Alueen toteutusjärjestyksen määrää maanviljelys.
Muun muassa maanviljelijä Pertti Pusa esitti ajatuksen, että alueen
nykyinen viljelysmaa tulisi säilyttää jatkossakin viljeltynä.
-·Alueella olevia, riittävän isoja ja kannattavia tiloja meillä ei ole
mitään intressiä ryhtyä pilkkomaan, Wiljakkala totesi.
Viipurintien osayleiskaavaluonnos
¤·Nähtävänä 12.-23.5. arkisin klo 9-15 teknisen keskuksen
kaavoitusosastolla kaupungintalon 3. kerroksessa.
¤·Nähtävissä internetissä osoitteessa
www.lappeenranta.fi/teke/tekninentoimiala.
¤·Kirjalliset mielipiteet osayleiskaavaluonnoksesta voi esittää 16.6.
mennessä osoitteella Lappeenrannan tekninen keskus, kirjaamo, PL 38, 53501
Lappeenranta.
¤·Wiljakkalan arvio osayleiskaavan etenemisestä: viranomaisneuvottelu
elokuun puolivälissä. Tekniseen lautakuntaan tarkastettu osayleiskaava ehkä
loka-marraskuussa, kaupunginhallitukseen vuodenvaihteessa ja valtuustoon
keväällä 2004.