EKAMK:n sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat tyytymättömiä opiskeluolosuhteisiinsa

Lähes kolmannes opiskelijoista kärsii niska- ja selkävaivoista.

MINNA MÄKINEN

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun (EKAMK) sosiaali- ja terveysalan

opiskelijoilla on yllättävän paljon ongelmia fyysisissä

työskentelyolosuhteissa, opiskeluympäristössä ja terveyspalveluissa.

-·Huolet ovat huippuluokkaa, toteaa tutkimusprofessori Matti Rimpelä

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesista.

Tieto pohjautuu Stakesin johdolla ja oppilaitoksen tilauksesta

marras-tammikuussa tehtyyn hyvinvointikyselyyn. Kysely on

ammattikorkeakouluissa laatuaan ensimmäinen. Syys-lokakuussa toteutetaan

rehtori Anneli Pirttilän mukaan vastaava kysely myös muilla EKAMK:n

koulutusaloilla.

Ergonomiaongelmaan

vastauksia talon sisältä

Kyselyyn internetissä vastanneista 232:sta opiskelijasta yli 70 prosenttia

kokee, että Valto Käkelänkadulla sijaitsevan oppilaitoksen huono sisäilma

haittaa opiskelua. Sisäilman lämpötilan kokee ongelmalliseksi yli puolet

kyselyyn vastanneista. Työtuoleihin ja pöytiin on tyytymätön lähes puolet.

-·Tulokset eivät yllätä. Rakennus ei ole kovin uusi. Korjauksia on yritetty

tehdä, mutta ne eivät ole ehkä onnistuneet. Nyt pitää miettiä, mitä asialle

voidaan tehdä, Pirttilä sanoo.

Rakennuksen omistaa Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä.

-·Rakennuksessa on sekä erittäin modernia ja peruskorjattua tilaa että

vanhaa tilaa, jolle ei kymmeniin vuosiin ole tehty mitään. Niinpä yleinen

kommentti siitä, että sisäilma on huono ei sano vielä mitään. Asia

selvitetään, toteaa kuntayhtymän rehtori Seppo Saarinen.

Saarisen mukaan oppilaitoksen kalustus ei ole kovin vanhaa. Rakennuksessa

tehdään koko ajan ikkunaremontteja. -·Niiden uusiminen on lämmönhukan ja

vedon estämisessä ensiarvoisen tärkeää.

Lehtori Kristiina Lehtolan mukaan ergonomiaongelman korjaamiseksi löytyy

asiantuntemusta talon sisältä. -·Taukojumppaakin voidaan harkita, hän toteaa.

Rimpelän mukaan tärkeintä on, että opiskelijat oppivat pitämään itse

itsensä kunnossa.

-·Työpöytien kautta edeten tie on hidas.

Selkä- ja niskavaivoja

on hälyttävän paljon

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 15 prosenttia painiskelee

monimuotoisten terveysongelmien kanssa. Niistä hälyttävimpiä ovat

Rimpelästä niska- ja hartiasäryt sekä selkävaivat. Ne vaivaavat lähes

kolmannesta opiskelijoista.

-·Tämä on hälyttävää, koska he ovat menossa töihin, joissa nostetaan,

käytetään käsiä ja tehdään toimistotöitä.

Rimpelän mielestä opiskelijoista viisi-kahdeksan prosenttia tarvitsisi

nykyistä tiiviimpää tukea.

Opiskelijoista kolme viidestä kokee, että terveydenhoitajan vastaanotolle

on vaikea päästä. Terveydenhoitajan luona oli käynyt vajaa puolet

vastanneista ja lääkärin luona noin joka kymmenes.

Ammattikorkeakoululaisten terveydenhuoltoa ollaan panemassa kuntoon

valtiolta saadun kehittämismäärärahan turvin. Luvassa on EKAMK:lle kuudes

terveydenhoitaja, kaksi kokopäivätoimista lääkäriä, psykologi

ja sosiaalityöntekijä.

Ammattikorkeakoulu kuin asiantuntijaorganisaatio?

Opiskelijat kokevat, etteivät he pääse riittävästi osallistumaan ja

vaikuttamaan opintoihinsa.

-·Tässä tulee pohdittavaksi kysymys siitä, mikä on opiskelijan rooli

työyhteisön kehittämisessä ja hoitamisessa. Ammattikorkeakoulun tulisi olla

lähellä asiantuntijaorganisaatiota, jossa kaikki toimisivat yhteisten

asioiden puolesta, Rimpelä toteaa.

Opiskelijat ovat sitä mieltä, että he saavat riittävästi tukea

opintoihinsa. Tukea antavat niin opettajat, ryhmäohjaajat, tutorit kuin

opiskelutoveritkin. Monet saavat tukea kotoa. -·Terveydenhoitohenkilökunnan

merkitys on tässä vähäinen. Psykologia ja kuraattoriahan ei tällä hetkellä

käytössä ole, Rimpelä sanoo.

Onko oppilaitos

mallityöyhteisö?

Rimpelän mielestä ammattikorkeakoulussa voidaan olla nurinkurisen

kehityksen edessä. Puutteelliset olosuhteet saavat opiskelijat ahdistumaan

ja paine hyvinvointipalveluja kohtaan kasvaa.

-·Hyvinvointia rakennetaan kuitenkin perustyössä ja toiminnassa. Pitää

kysyä, onko oppilaitos mallityöyhteisö, onko työ ja tuki järkevästi

järjestetty. Haaste on sama myös teknisellä ja kaupallisella puolella.

Rimpelä suosittelee EKAMK:lle rehtorin johdolla vedettävää

opintohyvinvointitoimikuntaa, jossa olisi edustettuna sekä oppilaitoksen

johto, omistajat että opiskelijat.

Pirttilä pitää ajatusta varsin hyvänä. Jo nyt ammattikorkeakoulun

hallituksessa on opiskelijoiden ja henkilöstön edustaja.

Kirjoittaja:
Minna Mäkinen