ILPO LESKINEN
Lappeen Kauskilan hopearisti tulee uudelleen myyntiin. Kalevala-Korun
mallistoon kuuluvaa Kauskilan ristiä ei ole valmistettu pitkiin aikoihin.
Se oli viimeksi myynnissä 1970-luvun lopulla.
Lappeenrantalainen liikkeenharjoittaja Heikki Suninen on teettänyt
Kauskilan hopearististä 50 kappaleen erän Kalevala-Korulla. Hän kertoo,
että kultasepänliikkeen valikoimista on puuttunut paikallinen koru. Hän on
pitänyt tätä suurena puutteena.
-·Halusin saada valikoimiin sellaisen tuotteen, jota ei ole joka kioskissa
myytävänä. Kauskilan rististä voitaisiin ehkä saada lappeenrantalainen
matkamuisto, koska täällä ei ole muuta vastaavaa tarjolla.
1970-luvulla myynnissä ollut Kauskilan risti oli Sunisen mukaan hopeoitu.
Uusi Kauskilan risti on hopeinen. Korun takaosa on sileäpintainen, joten
taakse voidaan tarvittaessa tehdä omistuskaiverrus.
Koska Kauskilan risti ei kuulu Kalevala-Korun nykyiseen mallistoon ja
myyntivalikoimaan, Suninen joutui teettämään koruerän omalla kustannuksellaan.
Bysanttilainen, 1200-luvulta peräisin oleva ristiriipus löydettiin
Kauskilan Kappelinmäen kalmiston arkeologissa kaivauksissa. Koru on
hautalöydöstä suurempi. Korun korkeus on noin 60 millimetriä ja leveys 45
milliä. Kauskila-korun ja hopeaketjun yhteishinta on 80 euroa.
Museolla oma
Kauskila-sarja
Etelä-Karjalan museolla on ollut joitakin vuosia myynnissä oma Kauskilan
risti -aiheinen korusarja.
Museo myy korvakoruja, riipusta sekä solmioneulaa. Museon Kauskila-sarjan
ovat tehneet ammattikorkeakoulun taideteollisuusopiskelijat. Museon
Kauskila-korut ovat suunnilleen alkuperäisen kokoisia.
Kappelinmäen kalmistosta löytyneestä Kauskilan rististä puuttui yksi
sakara, mutta puuttuva sakara on lisätty kaikkiin myynnissä oleviin koruihin.
Kauskila koruksi. Bysanttilainen hopearisti löytyi Kauskilan Kappelinmäen
kalmiston kaivauksissa 1950-luvun alussa. Risti lienee tunnetuin Kauskilan
kalmiston löydös.
Kauskilan hopearisti
¤·Kauskilan hopearistiriipuksen muoto on bysanttilainen.
¤·Korun uskotaan olleen karjalaista työtä.
¤·Koruun piirretty ristikuvio muistuttaa karjalaisten hopeisten
hevosenkenkäsolkien nupeissa olevia ristikuvioita.
¤·Riipuksen esikuva on peräisin Lappeen Kauskilan Kappelinmäen kalmistosta,
ja se ajoittuu 1200-luvulle.
¤·Riipus osoittaa kristinuskon vaikuttaneen jo tuolloin niin Kauskilassa
kuin muuallakin Karjalassa.
¤·Suomi oli jo esihistoriallisena aikana eräänlainen rajapyykki idän ja
lännen välillä.
¤·Kulttuuria on rikastuttanut läntinen, antiikin Kreikan juurilta
kehittynyt kulttuuri sekä itäinen suomensukuisten heimojen että Bysantin
kulttuuri.
(Lähde: Kalevala Koru Oy)