Piia Kaskinen
Jos järjestelmä nyppii, niin nyt saa repiä ja raastaa oikein sydämensä kyllyydestä.
Kunhan suuntaa vimmansa jättipalsamiin.
Pinkkikukkaista kaunotarta istutettiin puutarhoihin 1800-luvun lopulla, kertoo kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Mehiläisetkin tykkäävät siitä.
Mutta himalajalainen tulokas on julma. Se peittää hennommat alleen ja leviää tehokkaasti.
— Lappeenrannassa asia hoksattiin kolme — neljä vuotta sitten. Ongelma pahenee vuosi vuodelta.
Ovat asukkaat kasvia raastaneetkin, Tolonen ylistää. Hän kiittelee myös siivoustalkoita, Pikisaaressa kunnostettuja puistonpenkkejä, Lauritsalaan rakennettua koirapuistoa ja Tirilässä siirrettyä leikkipaikkaa.
— On hienoa että asukkaat huolehtivat ympäristöstään. Kaupungin resurssit eivät riitä kaikkeen, mutta se auttaa esimerkiksi materiaaleja kustantamalla.
Talkoomieliala alkaa levitä muuallekin.
— Fazer kehittää Mariannepuistoa, Technopolis tulevaisuuden tehtaan ympäristöä Skinnarilassa ja teknillinen yliopisto Tervahaudanpuistoa.
Tolonen päätyi suunnittelemaan ja rakennuttamaan kaupungille viheralueita liki vahingossa.
— Halusin opiskella biologiaa, mutta armeijan takia en lukenut tarpeeksi pääsykokeisiin.
Sitten hänen silmiinsä sattui ilmoitus puutarhakoulusta. Opetuksen sisältö oli arvoitus, mutta Tolonen haki kouluun silti.
Mitä enemmän koulutuksesta selvisi, sitä enemmän hän kiinnostui. Viheralueiden suunnittelija pääsee vaivaamaan aivonystyröitään myös pinnoitteilla, kivillä ja kalusteilla.
Yksi tämän kesän pikkupähkinöistä on esimerkiksi Partekin kiertoliittymän keskustan uusiminen Mattilassa. Nordkalk lahjoittaa kalkkikiven ja Ylämaan Graniitti graniitit, mutta millaiset kasvit liittymässä pärjäävät?
— Mahdollisimman kestävät ja helppohoitoiset. Niiden täytyy kestää lunta ja tiesuolaakin, koska liittymä on niin lähellä kuutostietä. Eivätkä ne saa peittää näkyvyyttä liittymän yli. Vastaus löytyy angervoista.
Kesän suurin projekti on Vapaudenaukion kaunistaminen. Pihlajien, koristekirsikka- ja omenapuiden istutukset alkavat tällä viikolla.
Muita isoja projekteja ovat Tyysterniemeen, Viipurin vanerin alueelle rakenteilla oleva kosteikko, rantatori ja sen ympäristö.
Omassa pikkupuutarhassa hommat sujuvat paljon helpommin.
— Siellä määrää vaimo, Tolonen tunnustaa.
Kaupunki toimittaa jättipalsamin kitkijöille säkkejä ja hakee säkit pois.
Hannu Tolonen
Syntyi vuonna 1956 Lappeenrannassa.
Työskennellyt Lappeenrannan puutarhojen parissa 33 vuotta, viimeiset kolme vuotta kaupunginpuutarhurina.
Pitää etenkin roots-musiikista.
Harrastaa myös elokuvien keräilyä ja koiran kanssa ulkoilua.
Luokittelee itsensä toisen luokan lintubongariksi.