URPO LAANINEN
Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi EU-rahoituksen kahdelle
isolle hankkeelle, Lappeenrannan Pajarilan teollisuusalueen
”metallikylälle” sekä Etelä-Karjalan pienten ja keskisuurten yritysten
sähköisen liiketoiminnan kehittämiselle. Kummankin kustannukset ovat yli
miljoona euroa.
EU-rahoituskelpoisuuden sai myös kuusi muuta hanketta, mutta sen sijaan
maakuntaryhmä hylkäsi Lappeenrannan seudun matkailu- ja elinkeinoyhtiö
Selman lentotoiminnan kehittämishankkeen.
Yhteistyöryhmä oli yksimielisesti samaa mieltä kuin esittelijä,
maakuntajohtaja Timo Puttonen, että Selman hanke oli huonosti valmisteltu.
·Ajatusta ei hylätä, mutta hanke ei korjaannu parantelemalla kuten
alokkaan asento, Puttonen perusteli.
Selma oli valmistellut 128 000 euron hankkeen jatkoksi aikaisemmalle
Etelä-Karjalan lentoliikenteen ja -matkailun esiselvitykselle.
Hankkeen tavoitteena on säilyttää Lappeenrannan lentokentän palvelutaso,
turvata lentoliikenteen jatkuvuus Etelä-Karjalassa, mahdollistaa
Pietarin-Etelä-Karjalan-Keski-Euroopan yhteys, kasvattaa lentojen
käyttöastetta ja luoda pohjaa uudelle reittitarjonnalle.
Selma haki EU:n ja valtion rahaa 80 prosenttia eli 89 000 euroa.
Maakuntaryhmä epäili rahoituksen laillisuutta, koska alueellisella
kehittämistuella ei voida tukea liikenteen toimialaa. Lisäksi kyseessä on
yksittäisen suuryrityksen (Ryanairin) tuki. Yhtiö on suunnitellut
Lappeenrannasta halpalentoja Pariisiin.
·Hakemuspapereiden perusteella on hankalaa perustella myönteistä päätöstä.
Niistä ei selviä, mitkä kustannukset lentoyhtiö maksaa.
·Ei voida panna näin paljon eurooppalaisten veronmaksajien rahoja
hankkeeseen tietämättä, mitä saadaan. Ajatus on hyvä, mutta hanke on
huonosti valmisteltu, maakuntajohtaja Puttonen totesi.
Hän oli havainnut samaa vikaa muissakin Selman hankkeissa.
·Valmistelutason ja rahoituksen määrä pitää olla jossakin suhteessa.
Puttonen halusi Selmalta vielä tiedot siitä, mitä hanke maksaa ja
millaisella rahalla kukin osapuoli osallistuu, mitä hankkeella saadaan ja
mikä on lentotoiminnan tulevaisuus.
Yliopistolle uusinta
viestintätekniikkaa
Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet pitivät hyvin tärkeänä Etelä-Karjalan
pienten ja keskisuuren yritysten eLiiketoiminnan kehittämishanketta, jonka
kustannukset ovat peräti 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeeseen on tarkoitus
saada 800 yritystä, ja se turvaa sata työpaikkaa.
Lappeenrannan kaupunki rakentaa kunnallistekniikkaa Pajarilan
teollisuusalueelle kuutostien varteen. Alueelle halutaan ”metallikylä” eli
Ruokolahden koivukylän tapainen yritysyhteisö. EU-hankkeen tavoite on sata
työpaikkaa. Teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät yhdessä
Kaakkois-Suomen ict-klusterin nykytilakartoituksen, ja molemmat saivat oman
EU-rahansa. Hankkeessa on mukana myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
Yliopiston seitsemännen rakennusvaiheen tilat varustetaan EU:n ja valtion
rahalla kaikkein uusimmalla viestintätekniikalla. Kustannukset ovat 726 000
euroa. Kirjasto ja oppimiskeskus saavat koulutus- ja videoneuvottelutiloja,
tuotantopajan ja studion multimediamateriaalien tuottamiseksi.
Myös kauppatieteen osasto, koulutus- ja kehittämiskeskus ja Telecom
Business Reseach Center saavat uutta viestintätekniikkaa.
Uusia EU-hankkeita
¤·Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö: Retkeilyreittihankkeen jatkaminen
kehittämällä nykyisiä alueita ja hankkimalla uusia, toiminnan laajentaminen
ja maakunnan imagon nostaminen retkeily-ympäristönä, kustannukset 236 000
euroa (haettu EU-ja valtion raha 165 000 euroa).
¤·Teknologiakeskus Kareltek: Jatkohanke eLiiketoiminta verkossa ja
pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen,1,2 milj. euroa (768 000).
¤·Lappeenrannan kaupunki: Pajarilan teollisuusalueen kehittäminen ja
”metallikylän” muodostaminen,1,1 milj. euroa (378 000).
¤·LTY/Energiatekniikan laitos: Syrjäytysmoottoriprosessit hajautetussa
energiantuotannossa,120 000 euroa (106 000).
¤·LTY: 7. rakennusvaiheen varustaminen uusimmalla
viestintätekniikalla,726 000 euroa (650 000)).
¤·LTY: Ohjelmistotuotannon prosessit ja osaaminen Kaakkois-Suomen tieto- ja
viestintäklusterin yrityksissä, 262 000 euroa (262 000).
¤·Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu: Ohjelmistotuotannon prosessit ja
osaaminen Kaakkois-Suomen tieto- ja viestintäklusterin yrityksissä, 86 500
euroa (86 500).
¤·Imatran seudun kehitysyhtiö: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon
yhteensovittaminen, 452 000 euroa (330 000).