SARI PULLINEN
JOUTSENO. Etelä-Karjalan Jätehuoltoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Mika
Suomalainen on huolissaan yhtiön taloudesta. Hän laskee, että kurssin
korjaamiseen on aikaa muutama vuosi, mikäli Kukkuroinmäelle tulevat
jätemäärät pysyvät yhtä pieninä kuin nyt. Jos jätemäärät vielä pienentyvät,
rahoitusta on rukattava nopeammin.
Ensi vuodeksi kaavailtu jätelain muutos on Suomalaisen mukaan suurin
uhkakuva. Se saattaa vähentää Kukkuroinmäkeen tulevan jätteen määrää 40
prosenttia.
11 osakaskuntaa joutuu miettimään yhtiön rahoitusta syksyn aikana.
Jäteyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Belinskij (kok.) huomauttaa,
että hallitus on seurannut yhtiön taloutta tarkasti, eikä tilanne ole
tullut yllätyksenä.
Tutkimme huolella kaikki vaihtoehdot, Belinskij rauhoittelee.
Yksi vaihtoehto voi olla yhtiön myyminen. Jätealasta on tullut viime
vuosina kiinnostava bisnes.
Emme ole myymässä yhtiötä, mutta halukkaita yhteistyökumppaneita on
ilmaantunut. Haluamme nyt tarkastella niitä rauhassa, Belinskij sanoo.
Kiinnostuneita ostajia varmasti löytyy. Eri asia on, kenellä siihen on
realistisia mahdollisuuksia, sanoo yhtiön hallituksen varapuheenjohtaja
Raimo Paalanen (sd).
Muita vaihtoehtoja kurssin korjaamiseksi voisivat Belinskij’n mukaan olla
jätteenkeräyksen kilpailutuksen keskittäminen jäteyhtiölle, hintojen
korotukset, omien aluekeräyspisteiden rakentaminen, aukioloaikojen
supistaminen tai henkilöstön vähentäminen. Hallitus on hänen mukaansa
yksimielinen siitä, kuinka voidaan edetä.
YHTIÖLLÄ on myös tulopuolella mahdollisuuksia, jotka eivät ole tähän
mennessä tuottaneet toivotulla tavalla. Jos Kukkuroinmäellä olisi
kierrätyspolttoainelaitos, kuivajätteestä voitaisiin erotella poltettava
aines myyntiin esimerkiksi kivihiiltä korvaamaan. Kompostointilaitoksen
lopputuote maanparannuskomposti ei ole tehnyt kauppaansa niin kuin kuviteltiin.
Kompostia menee jonkin verran peltolevitykseen, mutta maanviljelijät
eivät ole kovin innokkaita ottamaan sitä, koska siitä tulee ongelmia
EU-tukien kanssa, Mika Suomalainen sanoo.
Jos kompostia joudutaan varastoimaan yli kolme vuotta, siitäkin tulee
jätettä, joka on sijoitettava loppusijoitusalueelle. Tällöin yhtiö joutuu
maksamaan siitä jäteveroa valtiolle 30 euroa tonnilta. Kompostiakin voisi
myydä poltettavaksi.
JOKA TAPAUKSESSA jäteyhtiö nostaa hintojaan vuodenvaihteessa. Korotusten
suuruus ei ole vielä tiedossa. Suomalaisen laskelmien mukaan kuivajätteen
hintaa pitäisi nostaa kymmenen prosenttia ja kompostointilaitoksen 34
prosenttia, jotta voitaisiin kattaa edes kulut.
Saastuneiden maiden vastaanottaminen on auttanut yhtiötä tuloksen teossa
tähän asti, mutta enää ei sen varaan voi budjetoida. Ensimmäisenä
toimintavuonna yhtiölle kertyi voittoa 1,3 miljoonaa euroa, toisena vuonna
900 000 ja viimeksi 130 000.
Ensi toukokuussa ei tarvitse keskustella siitä, miksi olemme tehneet
voittoa, Suomalainen ennustaa.
KUKKUROINMÄEN kaatopaikka eli loppusijoitusalue täyttää ne EU-määräykset,
jotka astuvat voimaan marraskuun alussa vuonna 2007. Monella muulla
jäteyhtiöllä nämä investoinnit ovat tekemättä.
Missään muualla jäteyhtiö ei ole aloittanut tyhjästä. Muilla on pohjana
entinen kaatopaikka, jota on pikkuhiljaa kehitetty. Me teimme ensimmäiset
viisi vuotta vain kuluja, toimitusjohtaja Suomalainen huomauttaa.
Kukkuroinmäkeen rakennettiin lainrahalla keskelle turvesuota muun muassa
tie, 3,5 kilometriä paineviemäriä ja muita viemäreitä.
Kuvateksti
Kukkuroinmäen aluejätekeskus toimii jätteen vastaanottopisteenä. Paavo Tuhu
auttoi maanantaina Riitta Pöyhiää tyhjentämään jätekuormaa.
ES-ARKISTO/EMMI KAARNA