ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja
-teatteri myyvät pilkkahintaan lippuja konsertteihin ja näytelmiin. Esimerkiksi ensi torstain Unicef-konserttiin pääsee kympillä, kun todellinen hintalappu lipulle olisi 128 euroa. Paljon onnea vaan -näytelmän lipun saa 16 eurolla, kun tuotantokustannuksiin verrattuna pitäisi pyytää 88 euroa.
Toimialajohtaja Heikki Timoselta saadun laskelman mukaan julkinen tuki yhtä orkesterilippua kohti oli viime vuonna 118 euroa. Kaupunki maksaa summasta noin 83 euroa ja valtio loput. Teatterilipun tuki oli 71,73 euroa, josta kaupungin osuus oli 52,07 euroa.
Koska niin orkesterin kuin teatterinkin viime vuoden yleisömenestys oli huono, nousi kompensaation osuus tavallistakin korkeammaksi. Orkesterilla oli viime vuonna 9 364 kuulijaa, kun hyvänä vuonna 2002 kuulijoita kertyi 13 441. Teatteri taas kiinnosti 30 531 katsojaa, kun vuonna 2003 katsojia oli 48 180.
KULTTUURILAUTAKUNNAN puheenjohtaja Kullervo Lehtonen (kok.) kysyy, onko tämän kokoisella kaupungilla kanttia luopua orkesterista tai teatterista.
– Mielestäni tätä kovan tason osaamista tietenkin täytyy ylläpitää ja säilyttää peruskulttuurin osaaminen täällä. Ei voi olla vain jäähalleja ja tekonurmia.
– Kun kerran nuo laitokset ovat, pitäisi saada ihmiset käyttämään niitä. Kustannuksia on enää vaikea leikata. On mietittävä, mistä voisi saada lisää tuloja. Meiltä puuttuu kunnon markkinointivoimaa vetämään yleisöä orkesteriin ja teatteriin. Tämä myyntityön lisääminen on nyt tapetilla ja yritämme siinä onnistua.
ORKESTERIN intendentti Milko Vesalainen uskoo kuulijamäärän nousevan tänä vuonna yli 11 000:een.
– Kuulijamäärä on vastaavan kokoisten orkestereiden keskitasoa. Taide ei ole aina suurien massojen taidetta. Ja viihde on viihdettä. Lappeenrannassa orkesteri on arvo, jollaista esimerkiksi Imatralla ei ole. Ja miten mitata orkesterielämystä, konserttiin eläytymistä? Vaikutus ulottuu laajalle: kaupungin imagoon ja kuulijan hyvinvointiin.
Orkesteri työllistää ihmisiä, jotka maksavat veronsa kaupunkiin.
– Ja he luovat sitä henkistä ilmapiiriä kaupunkiin.
Yleisömääriin vaikuttaa myös orkesterin taso ja siihen tehdyt satsaukset.
– Yleisö on laatutietoista. Kun nyt saatu erityisrahoitus Saimaa Sinfoniettaan ensi vuonna loppuu, kävijämäärät ehkä taas vähenevät. Orkesteri elää tosi niukasti. On huolestuttavaa, ettei edes pitemmällä tähtäimellä ole luvattu kehityspanostusta.
TEATTERINJOHTAJA Jari Juutinen varmistaa, että toimittaja on tosissaan kysyessään teatterin verotuen oikeutusta.
– Millainen kaupunki se on, jossa ei ole orkesteria, teatteria, museota ja kirjastoa? Kysymys on siitä, minkä verran me olemme valmiit maksamaan niistä. Kaikkeen ei voi laittaa hintalappua, vaikka täytyy toki laittaa kustannuksille yläraja. Ei teatteri voi maksaa mitä tahansa, mutta teatterin tekeminen maksaa. Nämä ovat arvovalintoja.
Teatteri tuo kaupunkiin myös valtion rahaa, viime vuonna 595 440 euroa ja ensi vuonna kovan henkilötyövuosikorotuksen ansiosta peräti 771 330 euroa. Valtaosa korotuksesta menee kuitenkin teatterilta sivu suun kaupungin muihin menoihin.
Juutinen korostaa, että hän on tullut kehittämään teatteria, ei saneeraamaan sitä.
– Olen nuuka mies. En tuhlaa yhtään yhteisiä rahoja. Se olisi rikollista.
Teatteri toimii rahkeidensa äärirajoilla. Kahden näyttämön systeemi kaipaisi kaksi vakanssia lisää. Niin intendentti Vesalainen kuin Juutinenkin toivovat myös markkinointivoimaa.
TUOREEN teatterinjohtajan mukaan kevään katsojaromahdusta ei saada kuitattua nyt syksyllä, vaikka hyvin meneekin.
– Katsoja on jotain ihan muuta kuin numero. Katsojia kyllä tulee olla jokaisessa näytöksessä riittävästi, että syntyy se yhteinen kokemus rampin molemmin puolin.
Lappeenrannalla on Juutisen mielestä edelleen kulttuurikaupungin mainetta.
– Mutta jos vuodesta toiseen pidetään kulttuurisatsauksia alle maan keskitason, niin kyllähän se alkaa näkyä.
Kulttuurisihteeri Jorma Kallio moittii lippua kohti laskettua julkista tukea vanhakantaiseksi mittariksi.
– Ei noin voi toiminnan tuloksellisuutta mitata. Kulttuuri tuo monenlaista eloa kaupunkiin. On tutkittu, että kulttuuriin laitettu summa tulee melkein kaksinkertaisena takaisin. Lappeenrannan panostus kulttuuriin jää selvästi alle isojen kaupunkien keskitason.
KUVANKÄSITTELY MIKA STRANDÈN
Kuvateksti
Konsertti- ja teatterilippujen hinnat olisivat kovat ilman kaupungin ja valtion kompensaatiota.
Orkesteri vuonna 2006
Menot 1 228 000 euroa
Tulot 64 000 euroa
Netto 1 109 000 euroa, josta valtionosuutta 332 000 euroa
Kuulijoita oli 9 364 eli kompensaatio lippua kohti oli 118 euroa, josta kaupungin osuus 82,87 euroa
Teatteri vuonna 2006
Menot 2 640 000 euroa
Tulot 455 000 euroa
Netto 2 190 000 euroa, josta valtionosuutta 595 000 euroa
Katselijoita oli 30 531 eli kompensaatio lippua kohti oli 71,73 euroa, josta kaupungin osuus 52,07 euroa.