ILPO LESKINEN
Etelä-Karjalassa on valitettu vuosikymmenet sitä, että maakunnassa on vähän
yrittäjiä ja että täältä puuttuu yrityskulttuuri. Vastavalmistunut
Etelä-Karjalan tilastokatsaus 2003 paljastaa, että luulo on osin virheellinen.
Maakunnassa on enemmän yrittäjiä suhteessa palkansaajien määrään kuin koko
maassa keskimäärin. Samalla tilasto tosin kertoo, että maakunnassa on
vähemmän yrittäjiä palkansaajien määrään verrattuna kuin Etelä- ja
Keski-Pohjanmaalla.
Etelä-Karjalan liiton tekemä tilastokatsaus on laatuaan ensimmäinen, ja
kirja julkistettiin tiistaina. Tilastokatsaus tarjoaa tutkimuspäällikkö
Pirjo Iivanaisen mukaan aineksia sekä maakuntien väliseen että kuntien
väliseen vertailuun.
Iivanainen toivoo, että tilastokatsauksen avulla pystytään hahmottamaan
sitä, millainen maakunta Etelä-Karjala on.
-·Tilastokirja tyydyttää yleistä uteliaisuutta, mutta ennen kaikkea se
tarjoaa tietoa alueen kehittämiseen ja mahdollistaa Etelä-Karjalan
vertaamisen muihin maakuntiin.
Tilastokirjan tiedot ovat peräisin etupäässä Tilastokeskukselta, mutta
tietoja on koottu myös muista keskeisistä tutkimuslaitoksista.
Tilastokirjaa on Iivanaisen mukaan tarkoitus julkaista vuosittain.
Seuraavien vuosien katsauksiin voidaan tarvittaessa ottaa myös uusia
aihealueita.
Elinkeinoista
elinoloihin
Tilastokirja luo aluksi yleissilmäyksen Etelä-Karjalaan sekä vertailee
maakuntaa muihin maakuntiin. Seuraavaksi käydään läpi Etelä-Karjalan
väestöasiat, elinkeinot ja aluetalous sekä elinolot.
Teos sisältää tilastoja myös ympäristöstä ja luonnonvaroista,
koulutuksesta, kulttuurista ja vapaa-ajasta sekä liikenteestä. Lopuksi
käydään läpi kuntatalous sekä alue- ja kunnallispolitiikka.
Tilastokirjan alussa selvitetään eri ilmiöiden suhteellista määrää
verrattuna Etelä-Karjalan väestöosuuteen.
Vertailu paljastaa, että Etelä-Karjalassa on väestönosuuteen nähden
runsaasti maahanmuuttoa, vesistöjä, kesämökkejä ja moottoriveneitä, samoin
teollisuustuotantoa ja vientiä. Henkilöautoja, korkeakouluopiskelijoita ja
avioeroja on myös hieman väestöosuutta enemmän.
Väestöosuuteen nähden maakunnassa on keskimääräistä vähemmän korkea-asteen
tutkinnon suorittaneita ja kulttuurin alalla työskenteleviä. Tutkimus- ja
kehitysmenojen osuus on pieni, samoin valtion menot vapaa-aikaan ja
kulttuuriin.
Aluetalous
kunnossa
Maakunnan aluetalous on tilastotietojen perusteella hyvässä kunnossa.
Etelä-Karjala sijoittuu maakuntien kärjen tuntumaan aluetalouden keskeisten
mittarien perusteella. Näitä ovat mm. arvonlisäys, kiinteän pääoman
bruttomuodostus, investointiaste ja yritysten kannattavuus.
Sen sijaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat koko maan
keskiarvon alapuolella, ja Etelä-Karjala sijoittuu maakuntien vertailussa
keskivaiheille.
Tilastokatsauksesta on otettu 400 kappaleen painos. Katsauksen tietoja
tulee tällä viikolla nähtäville internetiin, osoitteeseen
www.ekarjala.fi/maakunta tiedottaa.