WiO:n kovia kokeneille karikatyyreille saatiin vihdoin arvoisensa koti

Lähes sata kulttuurihistoriallisesti arvokasta piirrosta juhlistaa nyt LTY:n ravintolan kabinettia.

ANTTI MUNNUKKA

Herrat Johannes Virolainen ja Arvi Lind katselivat eilen tyytyväisenä

ympärilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston ravintolan kabinetissa.

Samoin teki huomattava joukko muitakin entisiä ja nykyisiä Wiipurilaisen

osakunnan jäseniä, niin herroja kuin arvoisia rouviakin. Osa tyytyväisistä

oli Virolais-Jussin tapaan paikalla vain karikatyyrinä. Osa esitteli

itseään sekä nykymuodossaan että vuosikymmenten takaisena hahmona. Tähän

ryhmään kuuluivat muun muassa Pukkiritarikunnan puheenjohtaja Leo Mether ja

tv:n iltauutiset eilen väliin jättänyt Arvi Lind.

Ja loput sitten olivat muuten vaan tyytyväisiä, kuten esimerkiksi

karjalaisista juuristaan kehaisemaan päässyt LTY:n rehtori Markku Lukka.

Aihetta tyytyväisyyteen oli, sillä kovia kokenut WiO:n karikatyyrikokoelma

oli saanut vuosikymmeniä kestäneen merkillisen evakkomatkan jälkeen

arvoisensa sijoituspaikan, jopa niin läheltä Viipuria kuin se tällä erää on

mahdollista.

WiO teetti aikanaan piirrokset virkailijoistaan ja ansioituneista muista

jäsenistään. Karikatyyreja on jäljellä kaiken kaikkiaan 91. Paria

lukuunottamatta ne kaikki ovat metsänhoitaja Aarno Liuksialan käsialaa.

Varhaisimmat ovat vuodelta 1932. Ennen sotia niitä valmistui 36. Viimeiset

ovat vuodelta 1968.

Taistolaisten tieltä

WiO:n ullakolle

Karikatyyrit olivat aikansa kunniapaikalla WiO:n huoneistossa, mutta

1970-luvun taitteesta alkoi niiden alamäki. Osakuntaelämä ei ollut muotia,

taistolaisväritteinen politiikka ei antanut arvoa karikatyyritaiteelle.

Piirroksia jopa turmeltiin.

Kun WiO joutui muuttamaan nykyisille sijoilleen Helsingin Liisankadulle,

joku älypää rahtasi karikatyyrit ullakolle, sikin sokin seinänvieruksille.

Sieltä ne sattumalta löysi taloon muuttanut tekstiilitaiteilija Sirkka

Könönen, ymmärsi niiden arvon ja vei sanan wiolaisille.

Muutaman mutkan jälkeen fil. maist Matti Järveläinen toimitti piirrokset

Etelä-Karjalan museoon, jolla silläkään ei ollut tilaa niiden esillepanoon

eikä rahaa kunnostukseen.

Museosta piirrokset pelasti Metherin johtama WiO:n Pukkiritarikunta,

kehystytti, laitatti muutenkin kuntoon ja hyvässä uskossa vuonna 1992

sijoitutti Huhtiniemen Karjala-taloon.

Karjala-talolle kävi sitten miten kävi eli huonosti. Karikatyyrien osana

oli taas piilotus Etelä-Karjalan museoon.

WiO:n salaperäinen Pukkiritarikunta kuitenkin teki työtään ja ja yhytti

Viipurin taloudellisen korkeakouluseuran, joka on sijoittanut kosolti rahaa

Lappeenrannan nykyiseen teknilliseen yliopistoon.

Mitä teet kun

näytät valokuvaltasi?

Ja eilen sitten oli iloinen hetki. Kymmenen neliömetriä LTY:n

päärakennuksen ravintolan kabinetin seinistä peittävä karikatyyrikokoelma

luovutettiin juhlallisesti yliopistolle, säilytettäväksi ja esillä

pidettäväksi. Rehtori Lukan ja pukkiritarijohtaja Metherin allekirjoittama

sopimus on voimaisessa toistaiseksi ja siis irtisanottavissa.

-·Ikuisia sopimuksia ei pidä solmia. Rauhatkin aina solmitaan ikuisiksi

ajoiksi, mutta eivät ne toistaiseksi ole koskaan pitäneet, luonnehti aina

sanavalmis WiO-seniori Antti Pullinen.

Ja siteerasi sitten paikalla olleen Seniores Wiburgensis -väen mottoa

ihmiselämän lainalaisuuksista:

-·Kun alat muistuttaa valokuvaasi, lähde lomalle. Kun alat muistuttaa

karikatyyriasi, lähde eläkkeelle.

ANTTI MUNNUKKA

Kuvatekstit

Arvi nuorena. Suomen kieltä opiskellut filosofian ylioppilas Arvi Lind jää

eläkkeelle tänä vuonna. Eilen hän ilahdutti muita WiO-senioreja muun muassa

mietelauseelle ”mitä vähemmän opiskelee, sen kalliimmaksi opiskelu tulee”.

Nimet kirjoihin. WiO-veteraanit seurasivat sekä seiniltä että tuoleilta,

kun rehtori Markku Lukka (vas.) ja lauritsalalaisten tuttu Leo Mether

allekirjoittivat karikatyyrien säilytyssopimuksen.

Kirjoittaja:
Antti Munnukka