TIINA PASANEN
Lukuisat kivikautiset asuinpaikat ovat olleet Jääsken ja Antrean
arkeologisten kaivausten parasta antia.
Alueelta on tähän mennessä löytynyt lähes parikymmentä kivikautista
asuinpaikkaa. Niistä vanhin eli yli 10 000 vuoden ikäinen asuinpaikka
sijaitsee Jääsken Lottolassa. Arkeologiryhmä onnistui kaivausten aikana
paikantamaan myös kaksi 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan rajakiveä.
Kolmentoista hengen suomalais-venäläinen arkeologiryhmä on tutkinut aluetta
toukokuun lopulta alkaen. Ryhmää johtaneet arkeologi Hannu Takala Lahden
kaupunginmuseosta ja Aleksanteri Saksa Pietarin tiedeakatemiasta ovat
tyytyväisiä tuloksiin.
-·Kyseessä oli vasta alueen inventointi, mutta löydöt ovat niin lupaavia,
että tästä on hyvä jatkaa ensi kesänä, Takala arvioi.
Jääskeä ei
ole tutkittu
Pietarilainen Saksa on osallistunut Kannaksen arkeologisiin tutkimuksiin jo
25 vuoden ajan. Aiemmin kaivaukset eivät ole ulottuneet Jääsken seudulle.
-·Hienoa päästä tutkimaan tätä aluetta. Vuoksi on muinais-Karjalan
ydinaluetta, asumisen merkkejä on löytynyt runsaasti. Saimme myös paljon
muuta arvokasta tietoa. Maanäytteiden perusteella pystymme nyt muun muassa
tutkimaan sitä, mitä tuohon aikaan viljeltiin.
Ryhmän harmiksi Jääsken Papinniemen kalmistosta kuitenkaan saatu vielä
riittävää vahvistusta. Alueelta on aiemmin löydetty neljä viikinkiaikaista
rannerengasta.
Kaivaukset Jääskessä ja Antreassa päättyvät perjantaina, mutta työt
Kannaksella jatkuvat heinäkuussa Heinjoella.
Kulttuurihistoria
yksiin kansiin
Arkeologiset maastotutkimukset ovat osa kaksivuotista Vuoksenlaakson
matkailureitti -hanketta. Suunniteltu reitti kiertäisi ainakin Jääsken,
Antrean, Heinjoen ja Muolaan pitäjien alueilla.
-·Tarkoituksena on rohkaista matkailijoita tutustumaan Kannaksella
muuhunkin kuin Viipurin toriin, kertoo projektisuunnittelija Minna
Kähtävä-Marttinen Etelä-Karjalan museosta.
Hän työstää ensi vuoden aikana Vuoksenlaakson esihistoriallisista kohteista
sekä kulttuuri- ja luontonähtävyyksistä opaskirjasen. Aiheesta valmistuu
myös näyttely Etelä-Karjalan museoon.
Vuoksenlaakson matkailureitti -hanketta hallinnoi Lahden kaupunginmuseo.
Rahoittajina ovat EU:n ohella muun muassa Etelä-Suomen lääninhallitus sekä
useat kaupungit ja Jääski-seura.
Jääski-seuran puheenjohtaja Kyösti Toivonen uskoo, että arkeologiset
tutkimukset lisäävät kiinnostusta Kannakseen.
-·Tämä on osa meidän historiaamme ja kulttuuriamme. Toivottavasti pystymme
näin tekemään yhteistyötä venäläisten kanssa. Samalla saamme kiinnekohdan
nykyisyyden ja menneisyyden välille.
TIINA PASANEN
Kuvatekstit
Kalmiston paikka. Kaivauksia johtanut arkeologi Aleksanteri Saksa
harmittelee, ettei Jääsken Papinniemen kalmistosta saatu vielä riittävää
näyttöä. Taustalla arkeologiopiskelija Anssi Malinen Helsingin yliopistosta.
Löytöjä. Lukuisat kvartsikivilöydöt ja palaneet luunpalat ovat merkkejä
Antrean ja Jääsken kivikautisista asuinpaikoista.
Kaivauksilla. Antrean kaivausten toinen johtaja, Harri Takala Lahden
kaupunginmuseosta.