Länsi-Kannakselta löytyi uusia muinaisjäännöksiä

Helsingin yliopisto löysi Koivistolta ja Kuolemajärveltä neljätoista esihistoriallista asuinpaikkaa.

ILPO LESKINEN

Helsingin yliopisto on jatkanut arkeologisia tutkimuksia luovutetussa

Karjalassa. Yliopisto on etsinyt toukokuussa uusia muinaisjäännöksiä

läntiseltä Karjalankannakselta. Tutkijat ovat löytäneet neljätoista

esihistoriallista asuinpaikkaa entisten Koiviston ja Kuolemajärven pitäjien

alueelta.

Kannaksen tutkimuksia johtava vs. professori Mika Lavento kertoo, että

uudet löydöt tulivat esiin kolmen päivän etsintöjen tuloksena. Hän pitää

tutkimuksia tuloksellisina käytettyyn aikaan ja rahaan verrattuna.

Samalla kun Koivistolta ja Kuolemajärveltä on etsitty uusia

muinaisjäännöksiä, alueella on käyty läpi myös ennestään tiedossa olevia

paikkoja. Tutkijat ovat myös tehneet pieniä koekaivauksia löytämillään

asuinpaikoilla.

Lavento kertoo, että tutkimusryhmä on käynyt läpi myös Koiviston

öljysatamaan johtavan kaasuputken linjan. Kaasulinjalta löytyi kaksi

kivikautista asuinpaikkaa, joilla on tarkoitus on tehdä syksyllä pienet

kaivaukset.

Helsingin yliopisto on ollut mukana Pietarin tiedeakatemian arkeologien

kenttätutkimuksissa. Tutkimuksiin on osallistunut kolme venäläistä

arkeologia. Lavennon ohella Suomesta on ollut mukana kaksi lopputyövaiheen

opiskelijaa.

Tämän kevään tutkimukset ovat Lavennon mukaan suoraa jatkoa yliopiston

viimevuotisille tutkimuksille. Tuolloin yliopisto inventoi Koiviston

naapurikunnan, entisen Johanneksen pitäjän muinaisjäännöksiä. Johanneksessa

tehtiin arkeologisia havaintoja kuudellatoista paikalla.

117 löydöstä

vuodesta 1999

Helsingin yliopisto on aloittanut luovutetun Karjalan arkeologiset

tutkimukset vuonna 1999, jolloin Kaukolasta ja Räisälästä löytyi noin 35

kivikautista asuinpaikkaa. Vuonna 2001 yliopisto teki arkeologista

inventointia Kurkijoella, josta löytyi kuudessa päivässä peräti noin 50

aiemmin tuntematonta muinaisjäännöstä.

Yliopisto on löytänyt luovutetulta alueelta kaikkiaan noin 117

muinaisjäännöstä, kun mukaan lasketaan viime- ja tämänvuotiset tutkimukset.

Etsintöjen ohella yliopisto järjesti arkeologisen kaivauksen Räisälän

Juoksemajärvellä viime kesäkuussa. Kivikautisen asuinpaikan ja talonpohjan

kaivauksissa löytyi mm. kaksi meripihkariipusta sekä paikoilleen hajonnut

varhaiskampakeraaminen saviastia

Lavento kertoo, että toukokuiset tutkimukset on jouduttu tekemään

minimibudjetilla.

-·Me olemme toimineet viime vuodelta tähteeksi jääneillä rahoilla. Olemme

työskennelleet oman kiinnostuksemme pohjalta, mutta matkarahat olemme

sentään saaneet.

Luovutettua Karjalaa ovat viime vuosina tutkineet myös arkeologit Hannu

Takala ja Timo Jussila. Takalan tutkimusryhmä on työskennellyt aiemmin

Äyräpään kihlakunnan alueella. Timo Jussila on tutkinut Antrean ja

Vuoksenrannan aluetta. Tällä hetkellä Takala ja Jussila tutkivat Jääsken ja

Antrean aluetta suomalais-venäläisessä projektissa.

ES-ARKISTO/ILPO LESKINEN

Kuvateksti

Utulasta ulkomaille. Mika Lavento tutki vuonna 2000 Ruokolahden

muinaisjäännöksiä. Hän esittelee Utulan kylästä löytynyttä kivikautista

talttaa. Lavento on toukokuussa johtanut muinaisjäännösten etsintää

luovutetussa Karjalassa.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen