Vuoksenlaaksossa on tehty teatteria sadan vuoden ajan. Juhlavuoden
kunniaksi eilen julkaistiin Lotta Rossin kirjoittama Imatran teatterin
historiikin toinen osa, joka kattaa teatterielämän vaiheet viimeisten
parinkymmenen vuoden ajalta. Ajanjaksoa värittävät suuret hallinnolliset
mullistukset kuten teatterin kunnallistaminen vuonna 1984.
-·Halusin koota tapahtumista mahdollisimman monipuolisen ajankuvan siten,
että historiikki kattaisi niin teatterin hallinnon, talouden kuin
ohjelmiston, Rossi sanoo.
Rossi myöntää, että joistain muutosvaiheen tapahtumista on jäänyt ”hieman
karvas jälkimaku”. Viimeisin suuri muutos tapahtui viisi vuotta sitten, kun
yhdistyspohjainen Teatteri Imatra perustettiin kaupunginteatterin
raunioille. Siihen paikantuvat myös teatteriväen kipeimmät kokemukset.
Kymmenen vakituisen näyttelijän ryhmä kutistui kahteen.
-·Muutos tuottajateatteriksi oli raju, ja se oli monelle henkisesti hyvin
raskasta aikaa. Asiat ovat yhä varsin tuoreita, mutta olen pyrkinyt
suhtautumaan niihin rehellisesti ja avoimesti.
Tähtihetket
90-luvun taitteessa
Teatterin lähihistorian kulta-ajaksi Rossi lukee teatterinjohtajana
toimineen Tuomas Vuorisen viimeiset ja Pekka Laran ensimmäiset työvuodet
1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Vuorinen hemmotteli yleisöä
kantaesityksillä ja toi näyttämölle uudenlaista teatteria. Ohjaaja Saara
Markkasen lastennäytelmät hurmasivat pienen väen, ja Lara tuotti suuren
yleisön rakastamia näytelmiä kuten Niskavuorta. -·Oma linja ja kohdeyleisö
löytyivät.
Historian kirjoitusta varten Rossi on kolunnut läpi muun muassa Imatran
kunnalliskertomuksia, kulttuurilautakunnan ja teatterin johtokunnan
pöytäkirjoja. Arkistomateriaalia ovat täydentäneet teatteri-ihmisten
haastattelut. Ohjelmiston arviointi ja näytelmien kuvaus perustuu tuon ajan
lehtikritiikkeihin.
Kiinnostavaa
luettavaa
-·Teatterin historian kirjoittaminen on kaikkea muuta kuin mutkaton juttu,
sillä teksti ei saisi jäädä pelkäksi asioita luettelevaksi kronikaksi.
Tässä historiikissa lopputulos on hyvä, sillä se on myös kiinnostavaa
luettavaa, arvioi taiteen tutkimuksen professori Pentti Paavolainen
Teatterikorkeakoulusta.
Paavolainen vaikuttaa myös Vuoksenlaakson teatteriyhdistyksen hallituksessa
ja sitä kautta Teatteri Imatran nykyiseen toimintaan.
Joensuun yliopistossa suomen historiaa opiskelevalle Lotta Rossille
teatterihistoriikki oli ensimmäinen pidempi tutkimustyö. Opettavainen ja
haasteellinen, hän kuvaa puolen vuoden urakkaansa.
Sulo Ovaskan kirjoittama ja Eero Lindvallin toimittama Imatran teatterin
historiikin ensimmäisen osa ilmestyi tasan kaksikymmentä vuotta sitten.
Noin satasivuinen teos käy läpi vuodet 1903-1983.
TIINA PASANEN
Kuvateksti
Historia kansissa. Joensuun yliopistossa opiskelevalle Lotta Rossille
Imatran teatterihistoriikin toisen osan kirjoittaminen merkitsi puolen
vuoden haasteellista työsarkaa.
Teatterin vaiheita
¤·1984 Imatran teatterin kannatusyhdistyksen hallinnoima teatteri
kunnallistettiin. Kaupunginteatterilla oma johtokunta.
¤·1989 teatteri siirtyi kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Osana
vapaakuntakokeilua kaikki kulttuuritoiminta oli yhden lautakunnan hoteissa.
¤·1998 kaupunginteatteri lakkautettiin, perustettiin yhdistyspohjainen
Teatteri Imatra.