Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LTY) on viime vuosina onnistuttu
luomaan uusi ilmapiiri, joka korostaa yliopiston tunnusomaisia piirteitä ja
selkeää teknologiayliopiston profiilia.
Näin toteaa Itä-Suomen yliopistojen alueellista vaikuttavuutta selvittänyt
työryhmä. Se on julkaissut raportin keväällä 2002 aloitetusta yliopistojen
seuranta-arvioinnista.
Arvioinnissa oli vertailukohteena vuosina 1996-98 tehty Itä-Suomen
yliopistojen arviointi. Siinäkin tarkastelukohteena oli erityisesti
yliopistojen alueellinen vaikuttavuus.
Seurantaraportin mukaan kaikki kolme Itä-Suomen yliopistoa, Joensuun ja
Kuopion yliopistot sekä LTY, ovat edellisen arvioinnin jälkeen tehostaneet
merkittävästi toimintaansa ulkoisen vaikuttamisen alueella.
LTY saa arviointiryhmältä kiitosta muilla paikkakunnilla käynnistetystä
toiminnasta. Se on työryhmän mukaan innovatiivinen tapa lisätä alueellista
vaikuttavuutta.
-·Toiminnalla mahdollistetaan lisääntyvä yhteistyö kunkin alueen yritysten
kanssa, raportissa todetaan.
LTY:n suojiin perustettua Etelä-Karjala-instituuttia arviointiryhmä
kehottaa tiiviiseen yhteistyöhön Joensuun yliopiston Karjalan
tutkimuslaitoksen kanssa.
Aliresurssointi
LTY:n ongelma
Työryhmä kehuu myös LTY:n valtakunnallisen aseman edistymistä, mutta pitää
LTY:n ongelmana työryhmä aliresussointia.
-·Se on ongelma, jota opetusministeriön pitäisi pohtia, työryhmä toteaa.
Työryhmä esittää raportissaan suosituksia opetusministeriölle ja
Korkeakoulujen arviointineuvostolle, jonka kanssa työryhmä toimi yhteistyössä.
Kansainvälinen
arviointiryhmä
Yliopistojen alueellista merkitystä arvioidaan, koska niiden yhteydet
työelämään ovat tiivistyneet ja yliopistoilla on siten merkittävä tehtävä
alueellisen kehityksen moottoreina.
Itä-Suomen yliopistojen seuranta-arvioinnin tehnyttä työryhmää johti
professori John Goddard Newcastlen yliopistosta. Työryhmän muina jäseninä
toimivat professori Björn T. Asheim Lundin yliopistosta, professori Ilkka
Virtanen Vaasan yliopistosta ja johtaja Tarja Cronberg.
Työryhmän sihteeri oli tutkija Kati-Jasmin Kosonen Tampereen yliopistosta.
Seurannassa olleiden olleiden Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja
Joensuun ja Kuopion yliopistojen lisäksi työryhmän arvioinnissa olivat
ensikertalaisina kohteina Mikkelin korkeakouluyksiköt, Helsingin yliopiston
Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus sekä Helsingin kauppakorkeakoulun
Mikkelin yksiköt.
Rehtori yhtyy
palautteeseen
LTY:n rehtori Markku Lukka pitää työryhmän palautetta ensitutustumisen
jälkeen pääosin myönteisenä ja perusteltuna.
LTY on hänen mukaansa levittänyt toimintaansa jo Lahteen, Kotkaan,
Kouvolaan, Mikkeliin, Savonlinnaan, Varkauteen ja Joensuuhun.
Työryhmän huomautus opetusministeriölle LTY:n aliresurssoinnista on Lukan
mukaan myös paikallaan.
-·Kyllä meidän toiminnassamme tuntuu, että toimintavolyymi on kasvanut
nopeammin kuin rahoitus. Ministeriö voi kyllä vastata työryhmälle, että
LTY:n rahoitus kasvaa vuonna 2004 jonkun verran suhteessa muiden
yliopistojen rahoitukseen, Lukka sanoo.
Arviointiryhmä ei vertaillut Itä-Suomen yliopistojen kehittymistä
keskenään. Kaikilla on työryhmän mielestä jo niin oma profiili, että
kokonaiskäsite Itä-Suomen yliopistot voidaan työryhmän mukaan kyseenalaistaa.
-·Yhteistyötä tehdään niillä aloilla, missä se on järkevää, mutta
poliittisena agendana käsitteen Itä-Suomen yliopistot voisi jo hylätä.
Eihän Lappeenranta hallinnollisissa kuvioissa enää edes kuulu Itä-Suomeen,
Markku Lukka toteaa.
Arviointiraportti Learning Regional Engagement: A Re-evaluation of the
Third Role of Eastern Finland Universities on satasivuinen
englanninkielinen asiakirja. Se on luettavissa Korkeakoulujen
arviointineuvoston nettisivuilta.