URPO LAANINEN
Vuoksen vesistöalueella eteläiseltä Saimaalta aina Pohjois-Savoon ja
Pohjois-Karjalaan käy vajaat 30 000 melonta-asiakasta vuodesta. Heistä
ulkomaalaisten osuus on noin 20 prosenttia. Eniten käy saksalaisia,
sveitsiläisiä, hollantilaisia ja brittejä.
Vuoksen vesistöä tai koko Suomea ei kuitenkaan pidetä merkittävänä
melonta-alueena eikä sitä tunneta. Sen sijaan Ruotsi, Puola ja Kanada ovat
saaneet maailmalla melontamaineen, ja asiakkaita on paljon.
Ruotsi ja Puola ovat napanneet Suomelta tuhansien järvien maan imagon,
vaikka esimerkiksi Puolan melonta-alueet ovat vaatimattomia Suomeen
verrattuna, ja maan palvelutarjonnassa on parantamisen varaa.
Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus on teettänyt
Vuoksen vesistöalueen melontamatkailun markkinointiselvityksen, jota varten
haastateltiin 33 matkanjärjestäjää Keski-Euroopasta sekä tehtiin
kyselytutkimus Vuoksen melonta-alueen 30 yrityksille.
Selvityksen mukaan Vuoksen vesistöalueen melontayritysten tärkeimmät
toimialat ovat ohjelmapalvelut, vuokraus ja majoitus. Sen sijaan yrittäjät
eivät ole hankkineet tarpeeksi pätevyyttä turvallisuusasioissa.
Yrityksillä on melontakalustoa keskimäärin 30 asiakkaalle. Koko
vesistöalueella kalusto riittää vajaalle 3 000 asiakkaalle. Kaluston määrä
on monta kertaa pienempi verrattuna Ruotsin ja Saksan melontayrityksiin.
Keski-Euroopassa
olisi melojia
Kalustosta suurin osa on avokanootteja, jotka ovat myös asiakkaiden
suosiossa. Vuoksen vesistöalueen yrityksillä on vuosittain keskimäärin 300
asiakasta-
Selvityksen mukaan yritykset ovat valmiita panostamaan eniten
yhteismarkkinointiin ja tuotekehitykseen, yli tuhat euroa ja kymmenen
päivää vuosittain. Tuoteturvallisuuteen ja -laatuun ollaan valmiita
pistämään 500 euroa ja viisi päivää vuosittain. Rantautumispaikkojen
ylläpitoon pistäisi rahaa noin puolet yrityksistä.
Suomalaisasiakkaiden suosikkialue on Vuoksen vesistö, jonka kanssa
kilpailevat Lappi ja Saaristomeri. Seikkailulomiin sopivat erityisen hyvin
Vuoksen vesistöalueen kansallispuistot Linnansaari, Petkeljärvi, Kolovesi
ja Tiilikkajärvi.
Suomea ei pidetä vielä kesämelontakohteena. Kuitenkin melonta-asiakkaita
olisi houkuteltavissa sadoin tuhansin Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä,
Iso-Britanniasta ja Benelux-maista, joissa on paljon aktiivimatkailijoita.
Markkinointiselvityksessä pidetään Vuoksen vesistöalueen melontamatkailun
vahvuuksina monipuolisia vesistöjä, tunnettuja reittejä, ilmaston puhtautta
ja luontoa, pehmeää erämaisuutta, tilan tuntua ja palvelujen turvallisuutta.
Ongelmana on, että Suomi on niin kaukana eikä sitä tunneta melontamaana.
Kun melontaa kehitetään, kohdemaat on selvityksen mukaan rajattava
tarkkaan. Ensisijaiset kohdemaat ovat saksankielinen Eurooppa, Hollanti ja
Iso-Britannia. Kehitettäviä tuoreryhmiä ovat kannustematkat, erämaalomat,
kiertomatkojen oheistuotteet ja melontapaketit.
Ensimmäiseksi Suomessa olisi lähdettävä tekemään melontapaketteja, joihin
sisältyvät tarvittavat palvelut, varusteet ja välineet, liittymäkuljetukset
ja esitteet.
ES-ARKISTO
Kuvateksti
Melontamaisemia riittää. Ruotsi ja Puolakin ovat napanneet Suomelta
tuhansien järvien maan imagon, vaikka Suomen vesistöt ovat voittamattomat.